Lääkärilarppi: Simulaatiopohjainen oppimisympäristö neurologisen statuksen ja tasodiagnostiikan kertaamiseen
Laaksonen, Samuli (2023-03-21)
Lääkärilarppi: Simulaatiopohjainen oppimisympäristö neurologisen statuksen ja tasodiagnostiikan kertaamiseen
Laaksonen, Samuli
(21.03.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023032933806
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023032933806
Tiivistelmä
Tämän syventävien opintojen opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda simulaatiopohjainen oppimisympäristö neurologisen statuksen ja tasodiagnostiikan kertaamiseen. Opetusmuoto kantaa nimeä Lääkärilarppi ja se on lääketieteen opiskelijoiden ideoima ja luoma verkkopohjainen simulaatioharjoitus, jossa opiskelijat harjoittelevat lääkärin työssä tarvittavia kliinisiä taitoja ilman läsnä olevaa opettajaa seuraten Moodleen rakennettuja, portaittain eteneviä ohjeistuksia. Harjoitus on ryhmätyömuotoinen, omatoiminen ja vapaaehtoinen opiskelijoille. Tarkoituksena oli selvittää opetusmuodon hyödyllisyyttä ja käyttökelpoisuutta, sekä tutkia opiskelijoiden omaa kokemusta neurologisen kliinisen tutkimuksen hallinnasta ja sen vaikutuksesta motivaatioon opetusmuotoa kohtaan. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää harjoituksen vapaaehtoisuuden ja omatoimisuuden vaikutusta motivaatioon ja oppimiskokemukseen.
Harjoitus pilotoitiin Turun yliopiston 2.–4. vuoden lääketieteen opiskelijoilla, joilta kerättiin ennen harjoitusta ja harjoituksen jälkeen kyselykaavakkeet, joilla lähestyttiin tutkimuskysymystemme aiheita ja harjoituksen toimivuutta yleisesti. Pilotoijia oli yhteensä 18, joista 13 vastasi ennen harjoitusta kerättävään kyselyyn ja 12 harjoituksen jälkeen kerättävään kyselyyn.
Lääkärilarpin neurologisen tutkimuksen harjoitus sai opiskelijoilta kokonaisuudessaan erittäin hyvää palautetta. Opiskelijat olivat erittäin tyytyväisiä harjoituksen materiaaleihin, mielekkyyteen ja oppimiskokemukseen yleisesti. Ennen harjoitusta opiskelijat arvioivat oman osaamisensa heikoksi neurologisen kliinisen tutkimuksen tekemisen ja tulkinnan suhteen. Harjoituksen jälkeen opiskelijoiden kokemus omasta osaamisesta parani huomattavasti. Myös vapaaehtoisuus vaikutti lisäävän opiskelijoiden motivaatiota opetusta kohtaan. Motivaatiota lisäsi myös opiskelijoiden kokema osaamisen puute ja aiempien opintojen aikana saatu liian vähäinen opetus neurologisen kliinisen tutkimuksen osalta. Tutkimus antoi selkeitä viitteitä siitä, että Lääkärilarppi on mielekäs ja hyödyllinen opetusmuoto, jota kannattaa kehittää ja käyttää tulevaisuudessa enemmänkin osana neurologian ja muiden lääketieteen oppiaineiden opetusta.
Opinnäytetyö on toteutettu osin yhteistyössä LK Nelli Rehnin kanssa, jonka kirjallinen työ keskittyy toiseen Lääkärilarpin aihealueeseen. Toteutimme yhdessä harjoituksen pilotoinnin ja keräsimme yhdessä palautteen, mutta tarkastelemme omissa kirjallisissa raporteissamme oppimismuotoa omien tutkimuskysymyksiemme pohjalta.
Harjoitus pilotoitiin Turun yliopiston 2.–4. vuoden lääketieteen opiskelijoilla, joilta kerättiin ennen harjoitusta ja harjoituksen jälkeen kyselykaavakkeet, joilla lähestyttiin tutkimuskysymystemme aiheita ja harjoituksen toimivuutta yleisesti. Pilotoijia oli yhteensä 18, joista 13 vastasi ennen harjoitusta kerättävään kyselyyn ja 12 harjoituksen jälkeen kerättävään kyselyyn.
Lääkärilarpin neurologisen tutkimuksen harjoitus sai opiskelijoilta kokonaisuudessaan erittäin hyvää palautetta. Opiskelijat olivat erittäin tyytyväisiä harjoituksen materiaaleihin, mielekkyyteen ja oppimiskokemukseen yleisesti. Ennen harjoitusta opiskelijat arvioivat oman osaamisensa heikoksi neurologisen kliinisen tutkimuksen tekemisen ja tulkinnan suhteen. Harjoituksen jälkeen opiskelijoiden kokemus omasta osaamisesta parani huomattavasti. Myös vapaaehtoisuus vaikutti lisäävän opiskelijoiden motivaatiota opetusta kohtaan. Motivaatiota lisäsi myös opiskelijoiden kokema osaamisen puute ja aiempien opintojen aikana saatu liian vähäinen opetus neurologisen kliinisen tutkimuksen osalta. Tutkimus antoi selkeitä viitteitä siitä, että Lääkärilarppi on mielekäs ja hyödyllinen opetusmuoto, jota kannattaa kehittää ja käyttää tulevaisuudessa enemmänkin osana neurologian ja muiden lääketieteen oppiaineiden opetusta.
Opinnäytetyö on toteutettu osin yhteistyössä LK Nelli Rehnin kanssa, jonka kirjallinen työ keskittyy toiseen Lääkärilarpin aihealueeseen. Toteutimme yhdessä harjoituksen pilotoinnin ja keräsimme yhdessä palautteen, mutta tarkastelemme omissa kirjallisissa raporteissamme oppimismuotoa omien tutkimuskysymyksiemme pohjalta.