Koronapandemia ja kuntien talous : Empiirinen analyysi koronaintensiteetin vaikutuksista
Katila, Laura (2023-03-20)
Koronapandemia ja kuntien talous : Empiirinen analyysi koronaintensiteetin vaikutuksista
(20.03.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023032833611
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023032833611
Tiivistelmä
Vuonna 2020 alkanut koronapandemia toi Suomessa julkiseen keskusteluun kuntien talouden selviämisen koronakriisistä. Suomessa kunnat vastasivat vuoteen 2023 asti muun muassa terveydenhuollon järjestämisestä, ja tähän sekä moniin muihin kuntien menoeriin ennakoitiin suuria lisäyksiä pandemian edetessä. Lisäksi kuntien verotulojen ennakoitiin heikentyvän merkittävästi. Valtio toimii kuntien peruspalveluiden rahoittajana, ja kunnille päätettiin myöntää 5,5 miljardin euron koronatukipaketti valtionosuusien sekä verojen jako-osuuksien korotuksen muodossa.
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on selvittää koronaintensiteetin vaikutusta kuntien tulo- ja menoerien kehitykseen ja antaa kattava kokonaiskuva pandemian vaikutuksista kuntien talouteen. Tutkielmassa on lyhyt kirjallisuuskatsaus pandemioiden vaikutuksesta talouteen ja fiskaalisen federalismin tehtävienjaosta. Tutkielman empiirisessä osassa tutkitaan koronaintensiteetin vaikutusta differences-in-differences-menetemän avulla. Tulosten perusteella pyritään arvioimaan maksettujen koronatukien mahdollisia kohtaannon ongelmia.
Tulosten perusteella koronaintensiteetillä ei ollut huomattavaa vaikutusta kuntien tulo- ja menoerien kehitykseen, ja intensiteetillä oli joihinkin talouden tekijöihin jopa positiivinen vaikutus. Yleisellä tasolla tarkasteltuna koronan vaikutukset kuntien talouteen jäivät kahtena ensimmäisenä koronavuonna vähäisiksi. Tulosten perusteella ei ole nähtävissä huomattavaa koronatukien kohtaannon ongelmaa matalan ja korkean koronaintensiteetin kuntien välillä. Koronatukia maksettiin kunnille huomattavasti enemmän kuin mitä koronasta johtuvat tulonmenetykset ja menolisäykset kahden ensimmäisen koronavuoden perusteella ovat olleet.
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on selvittää koronaintensiteetin vaikutusta kuntien tulo- ja menoerien kehitykseen ja antaa kattava kokonaiskuva pandemian vaikutuksista kuntien talouteen. Tutkielmassa on lyhyt kirjallisuuskatsaus pandemioiden vaikutuksesta talouteen ja fiskaalisen federalismin tehtävienjaosta. Tutkielman empiirisessä osassa tutkitaan koronaintensiteetin vaikutusta differences-in-differences-menetemän avulla. Tulosten perusteella pyritään arvioimaan maksettujen koronatukien mahdollisia kohtaannon ongelmia.
Tulosten perusteella koronaintensiteetillä ei ollut huomattavaa vaikutusta kuntien tulo- ja menoerien kehitykseen, ja intensiteetillä oli joihinkin talouden tekijöihin jopa positiivinen vaikutus. Yleisellä tasolla tarkasteltuna koronan vaikutukset kuntien talouteen jäivät kahtena ensimmäisenä koronavuonna vähäisiksi. Tulosten perusteella ei ole nähtävissä huomattavaa koronatukien kohtaannon ongelmaa matalan ja korkean koronaintensiteetin kuntien välillä. Koronatukia maksettiin kunnille huomattavasti enemmän kuin mitä koronasta johtuvat tulonmenetykset ja menolisäykset kahden ensimmäisen koronavuoden perusteella ovat olleet.