Maantieteen merkityksellisen tiedon tyyppien jakauma yläkoulun oppikirjojen tehtävissä
Lehtinen, Eetu (2023-03-23)
Maantieteen merkityksellisen tiedon tyyppien jakauma yläkoulun oppikirjojen tehtävissä
(23.03.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023040334796
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023040334796
Tiivistelmä
Maantieteellä on kyky yhdistää eri tieteenaloja ja luoda oppilaille valmiuksia kehittää tietoperusteisia vaikuttamistaitoja, jotka ovat yhä tärkeämpiä maailman monimutkaisten ongelmien ratkaisemiseksi. Tämän vuoksi maantieteen merkityksellisen tiedon tutkimus keskittyy tarkastelemaan tietoperusteisten vaikuttamistaitojen kehittämistä kouluissa ja selvittämään, millainen tieto antaa oppilaille kyvyn vaikuttaa yhteiskuntaan.
Maantieteen merkityksellinen tieto on tyypitelty viiteen tyyppiin, joita kaikkia omaksuessaan oppilas saa käyttöönsä merkityksellistä tietoa. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten yläkoulun maantiedon oppikirjojen tehtävät tukevat maantieteen merkityksellisen tiedon valmiuksien kehittymistä. Maantieteen merkityksellisen tiedon valmiuksilla tarkoitetaan oppilaiden osaamista, jolla oppilaat voivat vaikuttaa yhteiskuntaan. Tutkimuksessa analysoitiin kolme yläkoulun maantiedon kirjasarjaa, jotka on kehitetty vuoden 2014 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden pohjalta. Kirjasarjojen tehtävät luokiteltiin, jonka jälkeen luokiteltua aineistoa jatkoanalysoitiin teemoittelemalla ja tilastollisella analyysilla.
Tutkimus osoitti, että yläkoulun maantiedon oppikirjojen tehtävät jossain määrin mahdollistavat oppilaiden merkityksellisen tiedon valmiuksien kehittymisen, mutta tulosten perusteella tehtävät eivät jakaudu tasaisesti tyyppien välillä. Jotkin maantieteen merkityksellisen tiedon tyypit korostuvat tehtävissä toisia enemmän. Maantiedon oppikirjojen tehtävät tukevat laajasti yleisten maantieteellisten faktojen omaksumista ja syy-seuraussuhteiden avulla tapahtuvaa maantieteellisten ilmiöiden hahmottamista. Sen sijaan tehtäviä, jotka kehittävät oppilaan valmiuksia ymmärtää tiedon tuotannon prosesseja, vaikuttaa yhteiskuntaan ja muuttaa omaa maailmankatsomustaan, oli vähemmän.
Eri kirjasarjojen tehtävät ovat keskenään samankaltaisia maantieteen merkityksellisen tiedon kontekstissa, mutta joitakin eroja on. eOpin maantiedon kirjasarja erosi muista kirjasarjoista, koska tehtävissä ei käsitellä yhtä runsaasti syy-seuraussuhteita kuin Otavan- ja Sanoma Pron maantiedon kirjasarjoissa. Toisaalta syy-seuraussuhteita käsittelevän tiedon sijasta eOpin kirjasarjassa esiintyy muita runsaammin yksinkertaisten maantieteellisten faktatietojen hallintaa edistäviä tehtäviä. Tietoa, joka auttaa hahmottamaan tiedontuotannon prosesseja on eniten Otavan kirjasarjojen tehtävissä, kun taas tietoa, joka lisää valmiuksia vaikuttaa yhteiskuntaan, löytyy eniten Sanoma Pron kirjasarjan tehtävistä.
Olisi tärkeää tutkia lisää maantiedon merkityksellistä tietoa yläkoulussa, koska aihe on vähän tutkittu. Oppilaan merkityksellisen tiedon karttuminen ei yksinään aiheuta muutosta oppilaan yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa, vaan muutoksen täytyy lähteä yksilöiden arvoista, asenteista ja identiteetistä, joiden suhdetta merkitykselliseen tietoon tulisi selvittää. Geography possesses the capability to integrate diverse disciplinary perspectives and equip students with the ability to develop powerful knowledge-based skills, which are increasingly crucial for addressing complex global challenges. Consequently, research on the study of powerful knowledge in geography focuses on examining how to cultivate students' capabilities to impact society. This study aims to research how tasks in geography textbooks for upper secondary education support the development of powerful knowledge in geography. Powerful knowledge in geography refers to students' competencies that enable them to influence society. Three geography textbook series for upper secondary education, developed based on the Finnish National Core Curriculum for Basic Education in 2014, were analyzed in this research. The tasks in the textbook series were categorized and further analyzed thematically and statistically.
The findings suggest that tasks in upper secondary geography textbooks to some extent facilitate the development of students' powerful knowledge, but the tasks are not evenly distributed among the different types of powerful knowledge. Certain types of powerful knowledge in geography are emphasized more than others in the tasks. The tasks in geography textbooks broadly support the acquisition of general geographical facts and the understanding of geographical phenomena through cause-and-effect relationships. However, there are fewer tasks that develop students' competencies to comprehend the production of knowledge, impact society, and transform their worldview.
While the tasks in the different textbook series are similar in the context of powerful knowledge in geography, some differences exist. The eOpin geography textbook series stands out from the others because there are relatively fewer tasks that address cause-and-effect relationships, compared to the Otava and Sanoma Pro geography textbook series. Conversely, the eOpin textbook series contains more tasks that promote the acquisition of basic geographical facts, while the Otava textbook series has more tasks that provide knowledge to understand the production of knowledge. The Sanoma Pro textbook series, on the other hand, contains the most tasks that increase students' competencies to influence society.
Further research of powerful knowledge in geography at the upper secondary level is essential, as the topic has been under-researched. The accumulation of powerful knowledge in students alone does not cause a change in students' social influence, as change must stem from individuals' values, attitudes, and identities, whose relationship to powerful knowledge should be studied.
Maantieteen merkityksellinen tieto on tyypitelty viiteen tyyppiin, joita kaikkia omaksuessaan oppilas saa käyttöönsä merkityksellistä tietoa. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten yläkoulun maantiedon oppikirjojen tehtävät tukevat maantieteen merkityksellisen tiedon valmiuksien kehittymistä. Maantieteen merkityksellisen tiedon valmiuksilla tarkoitetaan oppilaiden osaamista, jolla oppilaat voivat vaikuttaa yhteiskuntaan. Tutkimuksessa analysoitiin kolme yläkoulun maantiedon kirjasarjaa, jotka on kehitetty vuoden 2014 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden pohjalta. Kirjasarjojen tehtävät luokiteltiin, jonka jälkeen luokiteltua aineistoa jatkoanalysoitiin teemoittelemalla ja tilastollisella analyysilla.
Tutkimus osoitti, että yläkoulun maantiedon oppikirjojen tehtävät jossain määrin mahdollistavat oppilaiden merkityksellisen tiedon valmiuksien kehittymisen, mutta tulosten perusteella tehtävät eivät jakaudu tasaisesti tyyppien välillä. Jotkin maantieteen merkityksellisen tiedon tyypit korostuvat tehtävissä toisia enemmän. Maantiedon oppikirjojen tehtävät tukevat laajasti yleisten maantieteellisten faktojen omaksumista ja syy-seuraussuhteiden avulla tapahtuvaa maantieteellisten ilmiöiden hahmottamista. Sen sijaan tehtäviä, jotka kehittävät oppilaan valmiuksia ymmärtää tiedon tuotannon prosesseja, vaikuttaa yhteiskuntaan ja muuttaa omaa maailmankatsomustaan, oli vähemmän.
Eri kirjasarjojen tehtävät ovat keskenään samankaltaisia maantieteen merkityksellisen tiedon kontekstissa, mutta joitakin eroja on. eOpin maantiedon kirjasarja erosi muista kirjasarjoista, koska tehtävissä ei käsitellä yhtä runsaasti syy-seuraussuhteita kuin Otavan- ja Sanoma Pron maantiedon kirjasarjoissa. Toisaalta syy-seuraussuhteita käsittelevän tiedon sijasta eOpin kirjasarjassa esiintyy muita runsaammin yksinkertaisten maantieteellisten faktatietojen hallintaa edistäviä tehtäviä. Tietoa, joka auttaa hahmottamaan tiedontuotannon prosesseja on eniten Otavan kirjasarjojen tehtävissä, kun taas tietoa, joka lisää valmiuksia vaikuttaa yhteiskuntaan, löytyy eniten Sanoma Pron kirjasarjan tehtävistä.
Olisi tärkeää tutkia lisää maantiedon merkityksellistä tietoa yläkoulussa, koska aihe on vähän tutkittu. Oppilaan merkityksellisen tiedon karttuminen ei yksinään aiheuta muutosta oppilaan yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa, vaan muutoksen täytyy lähteä yksilöiden arvoista, asenteista ja identiteetistä, joiden suhdetta merkitykselliseen tietoon tulisi selvittää.
The findings suggest that tasks in upper secondary geography textbooks to some extent facilitate the development of students' powerful knowledge, but the tasks are not evenly distributed among the different types of powerful knowledge. Certain types of powerful knowledge in geography are emphasized more than others in the tasks. The tasks in geography textbooks broadly support the acquisition of general geographical facts and the understanding of geographical phenomena through cause-and-effect relationships. However, there are fewer tasks that develop students' competencies to comprehend the production of knowledge, impact society, and transform their worldview.
While the tasks in the different textbook series are similar in the context of powerful knowledge in geography, some differences exist. The eOpin geography textbook series stands out from the others because there are relatively fewer tasks that address cause-and-effect relationships, compared to the Otava and Sanoma Pro geography textbook series. Conversely, the eOpin textbook series contains more tasks that promote the acquisition of basic geographical facts, while the Otava textbook series has more tasks that provide knowledge to understand the production of knowledge. The Sanoma Pro textbook series, on the other hand, contains the most tasks that increase students' competencies to influence society.
Further research of powerful knowledge in geography at the upper secondary level is essential, as the topic has been under-researched. The accumulation of powerful knowledge in students alone does not cause a change in students' social influence, as change must stem from individuals' values, attitudes, and identities, whose relationship to powerful knowledge should be studied.