Uutisten ja sosiaalisen median seuraamiseen käytetyn ajan yhteys suomalaisten resilienssiin COVID-19-pandemian aikana
Vatja, Valtteri (2023-03-23)
Uutisten ja sosiaalisen median seuraamiseen käytetyn ajan yhteys suomalaisten resilienssiin COVID-19-pandemian aikana
(23.03.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023041236018
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023041236018
Tiivistelmä
Perinteisen median ja sosiaalisen median käyttö Euroopassa lisääntyi COVID-19-pandemian aikana. Molemmat mediat ovat tuottaneet runsaasti pandemia-aiheista terveysinformaatiota, mutta liiallinen informaatiotulva on osoittautunut mielenterveydelle haitalliseksi. Valtaosa pandemiauutisoinnista on ollut sävyltään negatiivista, mikä on nostattanut lukijoissa pelon ja ahdistuksen tunteita. Mitä enemmän yksilöt ovat käyttäneet aikaa uutisten lukemiseen, sitä heikommaksi he ovat kuvanneet psyykkistä hyvinvointiaan. Toisaalta taas lyhytkestoinen uutisaltistus ja laadukkaiden uutisten lukeminen on osoittautunut mielenterveyttä edistäväksi. Resilienssillä tarkoitetaan yksilön kykyä selviytyä vastoinkäymisistä ylläpitäen samalla suhteellisen hyvää toimintakykyä. Resilienssin voidaan ajatella jossain määrin toimivan kilpenä mielenterveyttä uhkaavien tekijöiden neutralisointiin. Negatiivisille uutisille altistuminen ja niiden pitkäkestoinen lukeminen on heikentänyt mielenterveyttä, mutta näkyykö se myös muutoksena resilienssissä?
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata suomalaisten raportoimaa resilienssiä COVID-19-pandemian aikana, ja miten uutisten ja sosiaalisen median seuraamiseen käytetty aika oli yhteydessä suomalaisten resilienssiin. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi kriisiviestinnän suunnittelussa ja media-altistukseen liittyvien mahdollisten riskien tunnistamisessa.
Tutkimuksen tutkimusasetelma on määrällinen poikkileikkaustutkimus. Tutkielman aineisto koostuu laajemman tutkimuksen kyselyaineistosta (N=133). Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin. Tutkittavien resilienssiä mitattiin Brief Resilient Coping Scale (BRCS) -mittarin avulla. Tutkimuksessa sosiodemografisina muuttujina käytettiin sukupuolta, ikää, koulutusta, aiempaa psykiatrista historiaa sekä uutisten ja sosiaalisen median seuraamiseen käytettyä aikaa. Sosiodemografisten muuttujien yhteyttä resilienssiin tutkittiin tilastollisin menetelmin.
Tutkimustuloksissa suomalaiset raportoivat resilienssinsä olevan keskitasoista. Taustamuuttujista aiempi psykiatrinen historia oli tilastollisesti yhteydessä resilienssiin. Yksilöt, joilla oli aiempaa psykiatrista historiaa, kuvasivat resilienssinsä heikommaksi kuin ne yksilöt, joilla ei aiempaa psykiatrista historiaa ollut. Suomalaiset käyttivät keskimäärin 1,25 tuntia vuorokaudessa COVID-19-aiheisten uutisten seuraamiseen. Resilienssillä sekä uutisten ja sosiaalisen median seuraamiseen käytetyllä ajalla ei havaittu olevan tilastollisesti merkitsevää yhteyttä.
Tutkimuksen perusteella COVID-19-informaation seuraamiseen käytetty aika ei itsessään heikennä yksilöiden resilienssiä. Kirjallisuuskatsauksen perusteella pitkäkestoinen altistuminen COVID-19-informaatiolle lisää riskiä sairastua mielenterveyden häiriöille. Yksilöt, joiden resilienssi on matala, saattavat olla alttiita mielenterveyden häiriöille, jos heidän negatiivisten uutisten seuraaminen on pitkäkestoista. Aihe kaipaa kuitenkin kontrolloitua tutkimusta.
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata suomalaisten raportoimaa resilienssiä COVID-19-pandemian aikana, ja miten uutisten ja sosiaalisen median seuraamiseen käytetty aika oli yhteydessä suomalaisten resilienssiin. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi kriisiviestinnän suunnittelussa ja media-altistukseen liittyvien mahdollisten riskien tunnistamisessa.
Tutkimuksen tutkimusasetelma on määrällinen poikkileikkaustutkimus. Tutkielman aineisto koostuu laajemman tutkimuksen kyselyaineistosta (N=133). Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin. Tutkittavien resilienssiä mitattiin Brief Resilient Coping Scale (BRCS) -mittarin avulla. Tutkimuksessa sosiodemografisina muuttujina käytettiin sukupuolta, ikää, koulutusta, aiempaa psykiatrista historiaa sekä uutisten ja sosiaalisen median seuraamiseen käytettyä aikaa. Sosiodemografisten muuttujien yhteyttä resilienssiin tutkittiin tilastollisin menetelmin.
Tutkimustuloksissa suomalaiset raportoivat resilienssinsä olevan keskitasoista. Taustamuuttujista aiempi psykiatrinen historia oli tilastollisesti yhteydessä resilienssiin. Yksilöt, joilla oli aiempaa psykiatrista historiaa, kuvasivat resilienssinsä heikommaksi kuin ne yksilöt, joilla ei aiempaa psykiatrista historiaa ollut. Suomalaiset käyttivät keskimäärin 1,25 tuntia vuorokaudessa COVID-19-aiheisten uutisten seuraamiseen. Resilienssillä sekä uutisten ja sosiaalisen median seuraamiseen käytetyllä ajalla ei havaittu olevan tilastollisesti merkitsevää yhteyttä.
Tutkimuksen perusteella COVID-19-informaation seuraamiseen käytetty aika ei itsessään heikennä yksilöiden resilienssiä. Kirjallisuuskatsauksen perusteella pitkäkestoinen altistuminen COVID-19-informaatiolle lisää riskiä sairastua mielenterveyden häiriöille. Yksilöt, joiden resilienssi on matala, saattavat olla alttiita mielenterveyden häiriöille, jos heidän negatiivisten uutisten seuraaminen on pitkäkestoista. Aihe kaipaa kuitenkin kontrolloitua tutkimusta.