Aineettoman omaisuuden vaikutus suomalaisten pörssiyritysten menestykseen 2000-luvulla
Honkala, Matias (2023-03-23)
Aineettoman omaisuuden vaikutus suomalaisten pörssiyritysten menestykseen 2000-luvulla
(23.03.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023033134372
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023033134372
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan aineettoman omaisuuden vaikutusta suomalaisten pörssiyritysten menestykseen. Menestystä mitataan yritysten tuottavuudella sekä markkina-arvolla perustuen aineettoman omaisuuden tutkimuksessa hyödynnettyihin tutkimusmalleihin. Tutkielman aineistona käytetään vuosiin 2005–2020 sijoittuvia konsernitasoisia IFRS-tilinpäätöksiä, joiden soveltuvuutta aineettoman omaisuuden tutkimiseen tutkielmassa selvitetään. Kansainväliseen IFRS-tilinpäätösstandardiin perustuvan aineiston hyödyntämisellä tavoitellaan vertailukelpoista tietoa yritysten aineettomasta omaisuudesta.
Tutkimusmallien avulla tutkittavat omaisuuserät ovat tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä yrityksien taseisiin kirjattu muu aineeton omaisuus, joka sisältää esimerkiksi tavaramerkit, ohjelmistot ja patentit. Tutkielman estimoinneissa tutkimus- ja kehittämistoiminnalle havaittiin positiivinen ja merkitsevä yhteys yritysten markkina-arvoon. Kiinteiden vaikutusten mallilla suoritetussa estimoinnissa tutkimus- ja kehittämistoiminnan varjohinnaksi suhteessa aineelliseen omaisuuteen saatiin 0.380. Muun aineettoman omaisuuden ja markkina-arvon välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä.
Tuottavuuteen perustuvissa estimoinneissa tutkimus- ja kehittämistoiminnalle havaittiin positiivinen ja merkitsevä yhteys työn tuottavuuteen. T&k-toiminnan työn tuottavuuden joustoksi saatiin kiinteiden vaikutusten mallilla 0.126. Muulle aineettomalle omaisuudelle saatiin tilastollisesti merkitseviä ja positiivisia estimaatteja kokonaistuottavuuden ja työn tuottavuuden suhteen, estimaattien arvojen ollessa kuitenkin pienempiä kuin t&k-toiminnalla ja aineellisella omaisuudella.
IFRS-tilinpäätöksiin perustuvalla aineistolla saatiin mielenkiintoisia ja osittain vertailukelpoisia tuloksia aiheesta tehtyihin tutkimuksiin, vaikka tutkielmassa käytetty aineisto oli yritysmäärältään pieni. Tämän perusteella IFRS-tilinpäätöksiä olisi mielekästä hyödyntää tutkimuksissa laajemmin, erityisesti maakohtaisiin vertailuihin. Tutkielman tulosten tulkinnassa on otettava huomioon aineiston yritysmäärältään pieni koko ja tutkimusmalleissa hyödynnetyt oletukset. Tämän vuoksi tutkielmassa saatuja tuloksia ei voida yleistää koskemaan suomalaisia pörssiyrityksiä kokonaistasolla.
Tutkimusmallien avulla tutkittavat omaisuuserät ovat tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä yrityksien taseisiin kirjattu muu aineeton omaisuus, joka sisältää esimerkiksi tavaramerkit, ohjelmistot ja patentit. Tutkielman estimoinneissa tutkimus- ja kehittämistoiminnalle havaittiin positiivinen ja merkitsevä yhteys yritysten markkina-arvoon. Kiinteiden vaikutusten mallilla suoritetussa estimoinnissa tutkimus- ja kehittämistoiminnan varjohinnaksi suhteessa aineelliseen omaisuuteen saatiin 0.380. Muun aineettoman omaisuuden ja markkina-arvon välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä.
Tuottavuuteen perustuvissa estimoinneissa tutkimus- ja kehittämistoiminnalle havaittiin positiivinen ja merkitsevä yhteys työn tuottavuuteen. T&k-toiminnan työn tuottavuuden joustoksi saatiin kiinteiden vaikutusten mallilla 0.126. Muulle aineettomalle omaisuudelle saatiin tilastollisesti merkitseviä ja positiivisia estimaatteja kokonaistuottavuuden ja työn tuottavuuden suhteen, estimaattien arvojen ollessa kuitenkin pienempiä kuin t&k-toiminnalla ja aineellisella omaisuudella.
IFRS-tilinpäätöksiin perustuvalla aineistolla saatiin mielenkiintoisia ja osittain vertailukelpoisia tuloksia aiheesta tehtyihin tutkimuksiin, vaikka tutkielmassa käytetty aineisto oli yritysmäärältään pieni. Tämän perusteella IFRS-tilinpäätöksiä olisi mielekästä hyödyntää tutkimuksissa laajemmin, erityisesti maakohtaisiin vertailuihin. Tutkielman tulosten tulkinnassa on otettava huomioon aineiston yritysmäärältään pieni koko ja tutkimusmalleissa hyödynnetyt oletukset. Tämän vuoksi tutkielmassa saatuja tuloksia ei voida yleistää koskemaan suomalaisia pörssiyrityksiä kokonaistasolla.