Luokanopettajien draaman käyttö opetuksessa ja minäpystyvyys draaman opetuskäytössä
Aunio, Roosa (2023-04-06)
Luokanopettajien draaman käyttö opetuksessa ja minäpystyvyys draaman opetuskäytössä
Aunio, Roosa
(06.04.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023041837456
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023041837456
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tutkittiin, millä tavoilla ja kuinka usein luokanopettajat käyttävät draamaa omassa opetuksessaan. Tähän liittyen selvitettiin myös, miten heidän draaman käyttönsä on muuttunut ajan myötä, ja mistä he saavat ideoita draaman käyttöön opetuksessa. Lisäksi tutkittiin, millaisia ovat opettajien mielestä draaman hyödyt sekä draamatyöskentelyn onnistumiseen ja epäonnistumiseen vaikuttavat tekijät. Tutkimuksessa selvitettiin myös opettajien minäpystyvyyttä draaman opetuskäytössä ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä.
Tutkimukseen osallistui seitsemän luokanopettajaa, jotka kaikki käyttivät draamaa opetuksessaan. Heistä neljä oli suorittanut draamakasvatuksen opintoja. Aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla, ja sen analyysissä käytettiin soveltuvin osin sekä aineistolähtöistä että teoriaohjaavaa sisällönanalyysia.
Lähes kaikki opettajat käyttivät draamaa opetuksessaan viikoittain, ja suosituimpia draamatyötapoja olivat erilaiset näytelmät ja pienet draamaharjoitukset. Draamakasvatusopintoja suorittaneet käyttivät myös vaativampia työtapoja. Draamaa käytettiin oppiaineista eniten suomen kielessä ja uskonnossa, ja lisäksi sitä käytettiin paljon hyvinvointitaitojen opettamiseen. Yleisin draaman käytössä ajan myötä tapahtunut muutos oli sen monipuolistuminen, ja eniten ideoita draaman käyttöön saatiin opinnoista ja erilaisista koulutuksista sekä keksittiin itse.
Draamalla koettiin olevan paljon hyötyjä sekä monipuolisena, konkretisoivana ja motivoivana opetusmenetelmänä että oppilaiden hyvinvoinnin ja rohkeuden kasvattajana. Draamatyöskentelyn onnistumiseen vaikuttivat eniten hyvä ryhmän tuntemus ja turvallinen ilmapiiri, kun taas huono suunnittelu ja opettajan taitojen ja rohkeuden puute aiheuttivat haastateltavien mukaan eniten epäonnistumisia. Kaikkien opettajien minäpystyvyys draaman opetuskäytössä oli hyvä tai erinomainen. Erinomaiseen minäpystyvyyteen oli yhteydessä draamakasvatusopintojen käyminen ja pidempi työkokemus luokanopettajana.
Tämä tutkimus antoi pienen katsauksen siihen, millaista luokanopettajien draaman käyttö tänä päivänä on. Draamakasvatusopintojen käyminen oli yhteydessä erinomaiseen minäpystyvyyteen ja draaman käytön monipuolistumiseen, ja ne tarjosivat paljon ideoita draaman käyttöön. Opettajille voitaisiin siis suositella draamakasvatusopintojen käymistä, mikäli he haluavat parantaa draaman käyttöä omassa opetuksessaan.
Tutkimukseen osallistui seitsemän luokanopettajaa, jotka kaikki käyttivät draamaa opetuksessaan. Heistä neljä oli suorittanut draamakasvatuksen opintoja. Aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla, ja sen analyysissä käytettiin soveltuvin osin sekä aineistolähtöistä että teoriaohjaavaa sisällönanalyysia.
Lähes kaikki opettajat käyttivät draamaa opetuksessaan viikoittain, ja suosituimpia draamatyötapoja olivat erilaiset näytelmät ja pienet draamaharjoitukset. Draamakasvatusopintoja suorittaneet käyttivät myös vaativampia työtapoja. Draamaa käytettiin oppiaineista eniten suomen kielessä ja uskonnossa, ja lisäksi sitä käytettiin paljon hyvinvointitaitojen opettamiseen. Yleisin draaman käytössä ajan myötä tapahtunut muutos oli sen monipuolistuminen, ja eniten ideoita draaman käyttöön saatiin opinnoista ja erilaisista koulutuksista sekä keksittiin itse.
Draamalla koettiin olevan paljon hyötyjä sekä monipuolisena, konkretisoivana ja motivoivana opetusmenetelmänä että oppilaiden hyvinvoinnin ja rohkeuden kasvattajana. Draamatyöskentelyn onnistumiseen vaikuttivat eniten hyvä ryhmän tuntemus ja turvallinen ilmapiiri, kun taas huono suunnittelu ja opettajan taitojen ja rohkeuden puute aiheuttivat haastateltavien mukaan eniten epäonnistumisia. Kaikkien opettajien minäpystyvyys draaman opetuskäytössä oli hyvä tai erinomainen. Erinomaiseen minäpystyvyyteen oli yhteydessä draamakasvatusopintojen käyminen ja pidempi työkokemus luokanopettajana.
Tämä tutkimus antoi pienen katsauksen siihen, millaista luokanopettajien draaman käyttö tänä päivänä on. Draamakasvatusopintojen käyminen oli yhteydessä erinomaiseen minäpystyvyyteen ja draaman käytön monipuolistumiseen, ja ne tarjosivat paljon ideoita draaman käyttöön. Opettajille voitaisiin siis suositella draamakasvatusopintojen käymistä, mikäli he haluavat parantaa draaman käyttöä omassa opetuksessaan.