Tunnettuuden illuusiot : blogitekstien se-demonstratiivipronomini määräisten NP:iden tarkenteena
Toivonen, Emma (2023-03-28)
Tunnettuuden illuusiot : blogitekstien se-demonstratiivipronomini määräisten NP:iden tarkenteena
(28.03.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023042839432
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023042839432
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan se-demonstratiivipronominin käyttöä NP:n tarkenteena. Tarkoituksena on selvittää, esiintyykö se-pronomini tutkielman aineistossa määräisenä artikkelina. Lisäksi tavoitteena on tarkastella se-pronominin käyttöä sellaisissa aineiston tapausesimerkeissä, joissa sen tehtävä ei ole toimia määräisyyden merkitsijänä.
Demonstratiivipronomineja käytetään anaforis-deiktisissä tehtävissä. Niillä viitataan tarkoitteisiin ja ne voivat olla syntaktisesti itsenäisiä tai toimia NP:n tarkenteena. Demonstratiivipronominien roolista määräisyyden ilmaisemisessa on käyty fennistiikassa paljon keskustelua, eikä täyttä yksimielisyyttä aiheen tiimoilta ole saavutettu.
Tutkielman aineisto koostuu blogiteksteistä, jotka on kirjoitettu vuosien 2018 ja 2021 välillä. Aineisto koostuu 110:stä tapausesimerkistä, jotka on luokiteltu referentin tunnistettavuuden mukaan kolmeen luokkaan. Näiden kolmen kategorian tyypillisimpiä tapauksia analysoidaan kvalitatiivisesti. Tutkielma on laadullinen aineistopohjainen kielentutkimus. Blogien kielenkäyttö on vapaamuotoisuudestaan johtuen lähempänä puhekieltä kuin asiatyylistä yleiskieltä, joten ne tarjoavat hedelmällisen aineiston se-pronominin tarkastelulle.
Tutkimustuloksista käy ilmi, että se-pronominin käyttö on monisyistä. Sitä hyödynnetään tarkenteen paikantamisessa sekä myös määräisyyden merkitsemisessä. Yhtäältä sen frekventtiä käyttöä voidaan perustella englannin kielen vahvalla vaikutuksella, mutta keskeisin tutkimuksen tuloksista on se- pronominin käytölle löytynyt sosiolingvistinen syy. Pronominin käytön taustalla vaikuttaa puhujan tai kirjoittajan tarkoitus luoda yhteistä sosiaalista pohjaa: sen käytöllä pyritään lähettämään implisiittinen ’tiedät kyllä, mitä tarkoitan’ -tyylinen viesti. Tutkimuksen tuloksena on, että se- pronominin käyttöä voidaan perustella sosiosentrisyydellä sekä halulla luoda yhteistä intersubjektiivista pohjaa.
Koska aiheesta ei ole tehty aiempaa tutkimusta, ovat mahdollisuudet jatkotutkimuksille moninaiset. Tulevaisuudessa tutkimuksen aineistona voisi olla laajempi puhutusta kielestä koostuva aineisto. Tutkimusta voisi tehdä sosiolingvistisista lähtökohdista ja ottaa kohteeksi esimerkiksi sosioekonomisen taustan, sukupuolen tai iän vaikutuksen se-tarkenteen käyttöön.
Demonstratiivipronomineja käytetään anaforis-deiktisissä tehtävissä. Niillä viitataan tarkoitteisiin ja ne voivat olla syntaktisesti itsenäisiä tai toimia NP:n tarkenteena. Demonstratiivipronominien roolista määräisyyden ilmaisemisessa on käyty fennistiikassa paljon keskustelua, eikä täyttä yksimielisyyttä aiheen tiimoilta ole saavutettu.
Tutkielman aineisto koostuu blogiteksteistä, jotka on kirjoitettu vuosien 2018 ja 2021 välillä. Aineisto koostuu 110:stä tapausesimerkistä, jotka on luokiteltu referentin tunnistettavuuden mukaan kolmeen luokkaan. Näiden kolmen kategorian tyypillisimpiä tapauksia analysoidaan kvalitatiivisesti. Tutkielma on laadullinen aineistopohjainen kielentutkimus. Blogien kielenkäyttö on vapaamuotoisuudestaan johtuen lähempänä puhekieltä kuin asiatyylistä yleiskieltä, joten ne tarjoavat hedelmällisen aineiston se-pronominin tarkastelulle.
Tutkimustuloksista käy ilmi, että se-pronominin käyttö on monisyistä. Sitä hyödynnetään tarkenteen paikantamisessa sekä myös määräisyyden merkitsemisessä. Yhtäältä sen frekventtiä käyttöä voidaan perustella englannin kielen vahvalla vaikutuksella, mutta keskeisin tutkimuksen tuloksista on se- pronominin käytölle löytynyt sosiolingvistinen syy. Pronominin käytön taustalla vaikuttaa puhujan tai kirjoittajan tarkoitus luoda yhteistä sosiaalista pohjaa: sen käytöllä pyritään lähettämään implisiittinen ’tiedät kyllä, mitä tarkoitan’ -tyylinen viesti. Tutkimuksen tuloksena on, että se- pronominin käyttöä voidaan perustella sosiosentrisyydellä sekä halulla luoda yhteistä intersubjektiivista pohjaa.
Koska aiheesta ei ole tehty aiempaa tutkimusta, ovat mahdollisuudet jatkotutkimuksille moninaiset. Tulevaisuudessa tutkimuksen aineistona voisi olla laajempi puhutusta kielestä koostuva aineisto. Tutkimusta voisi tehdä sosiolingvistisista lähtökohdista ja ottaa kohteeksi esimerkiksi sosioekonomisen taustan, sukupuolen tai iän vaikutuksen se-tarkenteen käyttöön.