Korona-aika peruskouluissa syrjäytymisen näkökulmasta : opettajien kokemus syrjäytymisen indikaattoreiden näkyvyydestä ja koulun roolin toteutumisesta syrjäytymisen ehkäisijänä korona-aikana
Rytkölä, Anni (2023-04-01)
Korona-aika peruskouluissa syrjäytymisen näkökulmasta : opettajien kokemus syrjäytymisen indikaattoreiden näkyvyydestä ja koulun roolin toteutumisesta syrjäytymisen ehkäisijänä korona-aikana
(01.04.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023050441011
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023050441011
Tiivistelmä
Selvitin tässä tutkimuksessa syrjäytymisen ilmiön riskitekijöiden ilmenemistä korona-aikana. Tutkimuksen keskiössä ovat opettajien tekemät havainnot oppilaista sekä kouluarjesta. Kartoitin myös opettajien kokemusta koulun roolin toteutumisesta syrjäytymisen ehkäisijänä korona- ja poikkeusaikana. Lasten ja nuorten hyvinvointi on aikuisväestöön verrattuna riippuvaisempaa yhteiskunnan julkisista palveluista ja päätöksenteosta, joka koskee yhteiskunnan voimavaroja. Päätökset yhteiskunnan toimintojen sulkemisesta ja rajoittamisesta vaikuttivatkin merkittävällä tavalla lasten ja nuorten arkeen sekä heidän oikeuksiensa toteutumiseen.
Syrjäytymisprosessin vaiheiden mukaan täydellistä syrjäytymistä ja yhteiskunnasta eristäytymistä edeltävät vaikeudet perheessä ja koulussa, koulun keskeyttäminen tai alisuoriutuminen sekä näin ollen huono työmarkkina-asema. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan perusopetuksen tehtävänä on osaltaan ehkäistä eriarvoistumista ja syrjäytymistä, ja sen yhtenä valtakunnallisena tavoitteena on ihmisyyteen ja yhteiskunnan jäseneksi kasvaminen.
Haastattelin yhteensä viittä varsinaissuomalaista peruskoulun opettajaa. Suoritin tutkimuksen laadullisiin aineistonkeruumenetelmiin kuuluvalla teemahaastattelulla. Rakensin teemat syrjäytymisprosessin vaiheiden mukaan. Aineiston analyysimetodina käytin teemoittamista sekä teoriasidonnaista sisällönanalyysia. Tulosten mukaan peruskoulun opettajat puhuivat syrjäytymisen ilmiöstä kolmella tasolla: Oppilaan taso, perheen taso ja kantavat tekijät. Näistä perheen taso nousi keskeisimmäksi opettajien kokemuksissa. Koulun roolin toteutumiseen syrjäytymisen ehkäisijänä näytti vaikuttavan suuresti, oliko kyseessä etäopetus- vai lähiopetusjakso. Opettajat kuvasivat havaitsemiaan haasteita koulun roolin toteutumisessa sekä myös asioita, joissa koulun rooli syrjäytymisen ehkäisijänä oli onnistunut toteutumaan haasteista huolimatta.
Syrjäytymisprosessin vaiheiden mukaan täydellistä syrjäytymistä ja yhteiskunnasta eristäytymistä edeltävät vaikeudet perheessä ja koulussa, koulun keskeyttäminen tai alisuoriutuminen sekä näin ollen huono työmarkkina-asema. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan perusopetuksen tehtävänä on osaltaan ehkäistä eriarvoistumista ja syrjäytymistä, ja sen yhtenä valtakunnallisena tavoitteena on ihmisyyteen ja yhteiskunnan jäseneksi kasvaminen.
Haastattelin yhteensä viittä varsinaissuomalaista peruskoulun opettajaa. Suoritin tutkimuksen laadullisiin aineistonkeruumenetelmiin kuuluvalla teemahaastattelulla. Rakensin teemat syrjäytymisprosessin vaiheiden mukaan. Aineiston analyysimetodina käytin teemoittamista sekä teoriasidonnaista sisällönanalyysia. Tulosten mukaan peruskoulun opettajat puhuivat syrjäytymisen ilmiöstä kolmella tasolla: Oppilaan taso, perheen taso ja kantavat tekijät. Näistä perheen taso nousi keskeisimmäksi opettajien kokemuksissa. Koulun roolin toteutumiseen syrjäytymisen ehkäisijänä näytti vaikuttavan suuresti, oliko kyseessä etäopetus- vai lähiopetusjakso. Opettajat kuvasivat havaitsemiaan haasteita koulun roolin toteutumisessa sekä myös asioita, joissa koulun rooli syrjäytymisen ehkäisijänä oli onnistunut toteutumaan haasteista huolimatta.