Alakoulun 4-6-luokkalaisten oppilaiden kiinnostus ja motivaatio käsitöitä kohtaan

Abstract

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia 4–6-luokkalaisten oppilaiden kiinnostusta ja motivaatiota käsitöitä kohtaan. Tarkoituksena oli herättää mahdollisia kehittämisajatuksia ja näkökulmia tulevaisuuden työskentelyyn käsityön opetuksessa. Suurin motivaatio tämän tutkimuksen tekemiseen tuli tutkijoiden oman kehittymisen näkökulmasta, jotta pystyisimme hankkimaan sellaisia tietoja, että opettaminen olisi mahdollisimman mielenkiintoista ja laadukasta. Toivomme, että näistä tuloksista olisi mahdollisesti hyötyä myös muille alalla työskenteleville.

Tutkimus toteutettiin määrällisellä monimenetelmällisellä tutkimusotteella, jossa käytettiin niin määrällistä kuin laadullistakin tutkimusta, säilyttäen pääpainon määrällisessä. Aineisto kerättiin webropol-kyselyllä. Kyselyn eri sisältöalueista luotiin viisi summamuuttujaa, jotka olivat: motivaatio, käsitöiden kiinnostus, suunnittelu, tekeminen ja arviointi. Mittareita voidaan pitää onnistuneina, koska Cronbachin alfat olivat 0,803 ja 0,899 väliltä. Kohdejoukkona (N=223) oli kaksi koulua Etelä-Pohjanmaalta ja kaksi Pohjois-Pohjanmaalta. Koulut sijaitsivat siten, että keskustasta ja sen ulkopuolelta tuli molemmista kaksi koulua. Määrällisen aineiston analysoinnissa hyödynnettiin SPSS-ohjelmaa ja laadullinen tutkimus tehtiin sisällönanalyysilla. Sukupuolten, luokka-asteiden, maakuntien ja asuinalueiden välisten vastausten erojen analysoinnissa hyödynnettiin Mann-Whitneyn U-testiä ja Kruskal-Wallisin testiä. Laadullisen tutkimuksen vastaukset jaoteltiin positiivisiin ja negatiivisiin kommentteihin liittyen kokonaisen käsityön osa-alueisiin.

Tämän tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että motivaatio ja yleinen kiinnostus koulukäsitöitä kohtaan olivat positiivisella tasolla. Suunnittelun ja tekemisen tulokset olivat myös positiivisella tasolla, mutta arviointiin liittyvä kiinnostus oli selkeästi negatiivisempaa kuin muissa osa-alueissa. Tuloksista kävi ilmi, että tyttöjen kiinnostus ja motivaatio oli positiivisemmalla tasolla kuin poikien, mutta erot eivät olleet tilastollisesti merkittäviä muussa kuin suunnittelussa. Luokka-asteiden välillä neljäs- ja viidesluokkalaisten kiinnostus ja motivaatio olivat selkeästi kuudesluokkalaisia positiivisemmalla tasolla. Maakuntia vertailtaessa Pohjois-Pohjanmaan tulokset olivat yleisesti positiivisemmat kuin Etelä-Pohjanmaan, mutta tilastollisesti merkittävä ero oli ainoastaan kiinnostuksessa arviointia kohtaan. Asuinalueita vertailtaessa Pohjois-Pohjanmaan keskustan koululla oli positiivisimmat tulokset ja Etelä-Pohjanmaan keskustan ulkopuolisella koululla negatiivisimmat. Laadullisessa tutkimuksessa suunnittelun osa-alueeseen liittyviä positiivisia näkemyksiä oli 79 ja negatiivisia näkemyksiä 67 kappaletta. Tekemisen osa-alueesta kertyi positiivisia näkemyksiä 107 ja negatiivisia 57 kappaletta. Arvioinnin kiinnostukseen kertyi positiivisia näkemyksiä 43 ja negatiivisia 39 kappaletta. Osalla vastaajista oli myös ideoita, miten he muuttaisivat käsityöprosessin eri osa-alueita. Niitä oli yhteensä 58 kappaletta. Vastaavasti sellaisia kommentteja, joissa todettiin, etteivät he muuttaisi mitään oli yhteensä 47 kappaletta.

Tulosten pohjalta todetaan, että kiinnostus, motivaatio, suunnittelu ja tekeminen ovat korkealla tasolla tutkimuksemme kontekstissa. Arviointiin tulisi kiinnittää huomiota, sillä siihen kohdistuvan kiinnostuksen tulokset olivat selkeästi negatiivisemmat kuin muissa osa-alueissa.