”ESKARITREFFIT” : Toimintatutkimus yhteenkuuluvuuden rakentumisesta esiopetusryhmien yhteisöllisissä tapaamisissa
Saarinen, Sini (2023-04-04)
”ESKARITREFFIT” : Toimintatutkimus yhteenkuuluvuuden rakentumisesta esiopetusryhmien yhteisöllisissä tapaamisissa
Saarinen, Sini
(04.04.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023050441065
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023050441065
Tiivistelmä
TAVOITTEET. Tämän tutkimuksen tavoitteena on kehittää yhteisöllistä toimintakulttuuria
esiopetusryhmien välillä yhteisöllisissä tapaamisissa. Uusia työ- ja toimintatapoja kehittämällä
voidaan edistää yhteenkuuluvuuden rakentumista esiopetusikäisten lasten välillä esiopetuksen sekä
koulun rajavyöhykkeellä. Tarkastelemalla yhteenkuuluvuutta monitasoisesti niiden kasvatusyhteisöjen
kontekstissa, joissa lapsi on mukana, voidaan saada tarkempaa tietoa kaikista niistä mekanismeista,
joilla yhteenkuuluvuutta tuotetaan ja rakennetaan. Sosiokulttuurinen sekä ekologinen viitekehys
auttavat tarkastelemaan ilmiön kerroksellisuutta. Inklusiivinen sekä lastenkulttuurin näkökulma
täydentävät yhteenkuuluvuuden monimuotoista sekä monitasoista tarkastelua.
MENETELMÄT. Yhteenkuuluvuuden rakentumista tarkastellaan laadullisena tutkimuksena,
osallistavan toimintatutkimuksen lähestymistapaa hyödyntäen. Toimintatutkimus edustaa empiiristä
tutkimusta praktisin aineistonkeruu menetelmin. Toimintatutkimus kuvaa kehittämistyön prosessia
yhteenkuuluvuuden rakentumisesta esiopetusikäisten lasten yhteisöllisissä tapaamisissa.
Tutkimusaineisto on kerätty kenttätyön aikana, ja se koostuu pääosin kenttäpäiväkirjan havainnoista
sekä varhaiskasvatuksenopettajien kanssa käydystä ryhmäkeskustelusta. Aineiston analyysissa on
kaksi pääteemaa; kehittäminen ja arviointi. Analyysissa vuorottelevat tulkinnallisuus sekä
varhaiskasvatusopettajien käsitykset yhteenkuuluvuuden rakentumisesta. Erilaiset näkökulmat
täydentävät sekä syventävät ilmiön ymmärtämistä ja toimivat arvioinnin tukena teoriaohjaavassa
sisällönanalyysissa.
TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET. Tämä tutkimus vahvistaa yhteenkuuluvuuden olevan
moniulotteista sekä vaativan monitasoista tarkastelua. Yhteenkuuluvuutta voidaan rakentaa oman
ryhmän sisällä, mutta myös esiopetusryhmien välillä yhteisöllistä toimintakulttuuria edistävien toimien
avulla. Yhteisöllisen toimintakulttuurin edistäminen vaatii niin yksittäisten opettajien, yksiköiden,
johtajien kuin kunnan yhteistä sitoutumista. Yhteisöllisissä tapaamisissa yhteistoiminnan, leikin sekä
lasten vertaissuhteiden avulla lapsen on helpompi kiinnittyä osaksi isompaakin yhteisöä. Tapaamisten
aikana muodostuneet ystävyys- sekä vertaissuhteet vähensivät koulun aloitukseen liittyvää jännitystä
sekä näkyivät yhteisön ilmapiirissä myönteisenä, vapautuneempana tunnelmana.
Ennen kaikkea yhteenkuuluvuus tulisi nähdä ennaltaehkäisevänä sekä kouluun kiinnittymistä tukevana
toimena. Yhteenkuuluvuuden rakentuminen edistää kestävää koulutuspolkua, lieventää koulun
aloitukseen liittyvää jännitystä sekä tukee lapsen siirtymää koulutuspolulta toiselle.
esiopetusryhmien välillä yhteisöllisissä tapaamisissa. Uusia työ- ja toimintatapoja kehittämällä
voidaan edistää yhteenkuuluvuuden rakentumista esiopetusikäisten lasten välillä esiopetuksen sekä
koulun rajavyöhykkeellä. Tarkastelemalla yhteenkuuluvuutta monitasoisesti niiden kasvatusyhteisöjen
kontekstissa, joissa lapsi on mukana, voidaan saada tarkempaa tietoa kaikista niistä mekanismeista,
joilla yhteenkuuluvuutta tuotetaan ja rakennetaan. Sosiokulttuurinen sekä ekologinen viitekehys
auttavat tarkastelemaan ilmiön kerroksellisuutta. Inklusiivinen sekä lastenkulttuurin näkökulma
täydentävät yhteenkuuluvuuden monimuotoista sekä monitasoista tarkastelua.
MENETELMÄT. Yhteenkuuluvuuden rakentumista tarkastellaan laadullisena tutkimuksena,
osallistavan toimintatutkimuksen lähestymistapaa hyödyntäen. Toimintatutkimus edustaa empiiristä
tutkimusta praktisin aineistonkeruu menetelmin. Toimintatutkimus kuvaa kehittämistyön prosessia
yhteenkuuluvuuden rakentumisesta esiopetusikäisten lasten yhteisöllisissä tapaamisissa.
Tutkimusaineisto on kerätty kenttätyön aikana, ja se koostuu pääosin kenttäpäiväkirjan havainnoista
sekä varhaiskasvatuksenopettajien kanssa käydystä ryhmäkeskustelusta. Aineiston analyysissa on
kaksi pääteemaa; kehittäminen ja arviointi. Analyysissa vuorottelevat tulkinnallisuus sekä
varhaiskasvatusopettajien käsitykset yhteenkuuluvuuden rakentumisesta. Erilaiset näkökulmat
täydentävät sekä syventävät ilmiön ymmärtämistä ja toimivat arvioinnin tukena teoriaohjaavassa
sisällönanalyysissa.
TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET. Tämä tutkimus vahvistaa yhteenkuuluvuuden olevan
moniulotteista sekä vaativan monitasoista tarkastelua. Yhteenkuuluvuutta voidaan rakentaa oman
ryhmän sisällä, mutta myös esiopetusryhmien välillä yhteisöllistä toimintakulttuuria edistävien toimien
avulla. Yhteisöllisen toimintakulttuurin edistäminen vaatii niin yksittäisten opettajien, yksiköiden,
johtajien kuin kunnan yhteistä sitoutumista. Yhteisöllisissä tapaamisissa yhteistoiminnan, leikin sekä
lasten vertaissuhteiden avulla lapsen on helpompi kiinnittyä osaksi isompaakin yhteisöä. Tapaamisten
aikana muodostuneet ystävyys- sekä vertaissuhteet vähensivät koulun aloitukseen liittyvää jännitystä
sekä näkyivät yhteisön ilmapiirissä myönteisenä, vapautuneempana tunnelmana.
Ennen kaikkea yhteenkuuluvuus tulisi nähdä ennaltaehkäisevänä sekä kouluun kiinnittymistä tukevana
toimena. Yhteenkuuluvuuden rakentuminen edistää kestävää koulutuspolkua, lieventää koulun
aloitukseen liittyvää jännitystä sekä tukee lapsen siirtymää koulutuspolulta toiselle.