Pre-ja probioottien käyttö aikuisten unipolaarisen depression hoidossa, systemaattinen katsaus

Abstract

Depressio on psykiatrinen oireyhtymä, joka vaikuttaa monella tavalla sairastuneen somaattiseen ja psyykkiseen terveyteen. Depressio on johtavia invaliditeetin syitä maailmassa sekä kärsimystä, kustannuksia ja kuolleisuutta lisäävä tekijä. Tämänhetkinen depression hoito keskittyy lääkkeisiin, psykoterapiaan ja muihin hoitoihin, esimerkiksi neuromodulaatiohoitoihin. Kolmasosa potilaista ei vastaa ensimmäiseen kokeiltuun lääkitykseen, ja jopa kuudesosa kärsii yhä depressiosta useiden eri hoitokokeilujen jälkeen, joten tehokkaille hoitomuodoille on tarvetta. Depressiolla on yhteys suolistoon ja sen mikrobistoon niin kutsutun suoli-aivoakselin kautta. Suoli-aivoakseli on käsite, joka kattaa suoliston, keskushermoston, enteerisen hermoston, niitä yhdistävät anatomiset rakenteet sekä näiden välillä viestejä kuljettavat fysiologiset ja mikrobiologiset prosessit. Eräs suoli-aivoakselin toimintaa merkittävältä osin säätelevä tekijä on suoliston mikrobiston koostumus. Suolistomikrobistoa kyetään vaihtelevissa määrin muokkaamaan sekä pre- että probiooteilla. Prebiootit ovat pääasiassa hiilihydraattipohjaisia yhdisteitä, joita suoliston mikrobisto kykenee käyttämään ravintonaan. Probiootit ovat tavanomaisimmin Lactobacillus- tai Bifidobacterium- sukujen bakteereita, jotka muokkaavat suolistobakteeriston lajikoostumusta suotuisampaan suuntaan. Tämän katsauksen tavoitteena oli selvittää, onko pre- ja probioottien käytöstä aikuisikäisten depression hoidossa olemassa tutkimusta ja onko tämänkaltaisen hoidon tehokkuudesta saatu näyttöä näissä tutkimuksissa.

Kyseessä on systeemaattinen kirjallisuuskatsaus, joka pohjautuu tietokantahakuun englanninkielisestä alan kirjallisuudesta. Tietokantana käytettiin PubMediä ja mukaan katsaukseen otettiin aikavälillä 2000–2022 julkaistut työt. Katsauksessa keskityttiin tutkimusten tuloksiin, jotka koskivat pre- ja probioottien käyttöä terapeuttisena interventiona depressiota sairastavien aikuisikäisten tutkittavien hoidossa ja mahdollisiin tuloksia koskeviin selittäviin tekijöihin.

Katsaukseen sisällytettiin 11 aikuisaineistoissa tehtyä sokkoutettua satunnaistettua vertailukoetta. Tutkimuksista kuudessa saatiin tilastollisesti merkittävä terapeuttinen vaste probiootille. Viidessä probiootin ja plasebon välillä ei havaittu eroa. Suurimmassa osassa tutkimuksista havaittiin depressio-oireiden lievenemistä sekä probiootteja että plaseboa saaneilla koehenkilöillä. S-adenosyylimetioniinin kombinointi probioottiin osoittautui tehokkaaksi depressio-oireiden lievittämisessä plaseboon verrattuna kummassakin tutkimuksessa, joissa yhdistelmää tutkittiin.

Puhtaasti pre- ja probioottien käyttöön depression hoitokeinona keskittyvää tutkimusta on tehty varsin rajallinen määrä tähän mennessä, ja siksi on vaikea tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Suurin osa tähän katsaukseen sisällytetyistä tutkimuksista oli kestoltaan 4–8 viikon mittaisia. On epäselvää, näkyvätkö vaikutukset näin lyhyessä ajassa tai toisaalta miten pitkään mahdollinen edullinen vaikutus säilyy. Tämän katsauksen perusteella ei voida varmasti sanoa, onko pre- ja probioottien käytöstä kliinisesti merkittävää hyötyä masennuspotilaiden hoidossa, vaikkakin positiivisia tuloksia saatiin osassa tutkimuksista. Positiiviset hoitotulokset koskivat erityisesti lievää ja keskivaikeaa masennusta.