Järjen on nyt mentävä vihdoin susiongelman hoidossa edelle tai muuten hukka meidät perii : Retoriset keinot ja argumentaatio susia käsittelevissä mielipidekirjoituksissa
Kortelahti, Heidi (2023-04-13)
Järjen on nyt mentävä vihdoin susiongelman hoidossa edelle tai muuten hukka meidät perii : Retoriset keinot ja argumentaatio susia käsittelevissä mielipidekirjoituksissa
(13.04.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023042438551
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023042438551
Tiivistelmä
Tutkielman tavoitteena on kartoittaa susiaiheisissa mielipidekirjoituksissa esiintyviä asenteita ja mielipiteitä susista sekä kannanhoidollisesta metsästyksestä hyödyntäen retorista diskurssinanalyysia ja argumentaatiota. Susikeskustelu on usein kärjistynyttä ja siitä on havaittavista kaksi puolta: sudesta joko pidetään tai sutta vihataan. Tarkastelen mielipidekirjoituksia eri sanomalehdistä saadakseni selville, millaisin retorisin keinoin suteen kohdistuvia asenteita rakennetaan ja kuinka niitä perustellaan. Pohdin myös alueellista vaikutusta sekä vastakkainasettelua eriävien mielipiteiden välillä.
Tutkimus kuuluu diskurssianalyysin piiriin. Keinoinani käytän retoriikkaa − erityisesti retorisia keinoja − sekä argumentaatiota. Retorisista keinoista eniten asenteiden perusteluun käytettiin vastakkainasettelua, takausta ja kategorisointia. Susivastaisissa mielipidekirjoituksissa susi koettiin usein uhkaavana ja arvaamattomana sekä vieraana. Sutta ei koettu suomalaisena tai suomalaiseen luontoon kuuluvana, vaan tunkeilevana Venäjältä tulevana petona.
Susimyönteisissä mielipidekirjoituksissa susi koettiin osana suomalaista luontoa, arkana ja uteliaana eläimenä. Susikeskustelu puolestaan koettiin kärjistyneenä vihapuheena ja pelkoa lietsovana. Keskeisenä tuloksena nousi myös vastakkainasettelu maaseudun ja kaupungin sekä tieteen ja maalaisjärjen välillä.
Keskeisenä teemana nousee kummankin tahon epäluottamus ja ymmärtämättömyys toisiaan kohtaan. Ajattelu sekä toisesta että susista on kärjistynyttä ja mustavalkoista. Oma kanta polarisoidaan helposti toisen kantaan. Vastustajan mielipidettä väritetään negatiiviseksi, jotta oma mielipide saataisiin näyttämään paremmalta. Susiin liittyy paljon joko epäluottamusta tai vahvaa luottamusta. Kannanhoidollinen metsästys puolestaan koetaan joko ihmisten pelastuksena tai suden tuhona.
Tutkimus paljasti asenteita ja syitä asenteiden takana. Jatkossa aihe hyötyisi tutkimuksesta, jossa keskitytään vielä tarkemmin asenteiden sekä vahvan polarisoinnin syihin. Myös alueellisten erojen tarkkailu sanomalehtien kautta toisi uutta tietoa ja ymmärrystä keskustelun kärjistyneisyydestä.
Tutkimus kuuluu diskurssianalyysin piiriin. Keinoinani käytän retoriikkaa − erityisesti retorisia keinoja − sekä argumentaatiota. Retorisista keinoista eniten asenteiden perusteluun käytettiin vastakkainasettelua, takausta ja kategorisointia. Susivastaisissa mielipidekirjoituksissa susi koettiin usein uhkaavana ja arvaamattomana sekä vieraana. Sutta ei koettu suomalaisena tai suomalaiseen luontoon kuuluvana, vaan tunkeilevana Venäjältä tulevana petona.
Susimyönteisissä mielipidekirjoituksissa susi koettiin osana suomalaista luontoa, arkana ja uteliaana eläimenä. Susikeskustelu puolestaan koettiin kärjistyneenä vihapuheena ja pelkoa lietsovana. Keskeisenä tuloksena nousi myös vastakkainasettelu maaseudun ja kaupungin sekä tieteen ja maalaisjärjen välillä.
Keskeisenä teemana nousee kummankin tahon epäluottamus ja ymmärtämättömyys toisiaan kohtaan. Ajattelu sekä toisesta että susista on kärjistynyttä ja mustavalkoista. Oma kanta polarisoidaan helposti toisen kantaan. Vastustajan mielipidettä väritetään negatiiviseksi, jotta oma mielipide saataisiin näyttämään paremmalta. Susiin liittyy paljon joko epäluottamusta tai vahvaa luottamusta. Kannanhoidollinen metsästys puolestaan koetaan joko ihmisten pelastuksena tai suden tuhona.
Tutkimus paljasti asenteita ja syitä asenteiden takana. Jatkossa aihe hyötyisi tutkimuksesta, jossa keskitytään vielä tarkemmin asenteiden sekä vahvan polarisoinnin syihin. Myös alueellisten erojen tarkkailu sanomalehtien kautta toisi uutta tietoa ja ymmärrystä keskustelun kärjistyneisyydestä.