Ryhmäkohtainen varhaiskasvatussuunnitelma pedagogiikan toteuttamisen ja kehittämisen välineenä : Diskurssianalyysi varhaiskasvatuksen opettajien puheesta
Nikkola, Sari (2023-04-21)
Ryhmäkohtainen varhaiskasvatussuunnitelma pedagogiikan toteuttamisen ja kehittämisen välineenä : Diskurssianalyysi varhaiskasvatuksen opettajien puheesta
Nikkola, Sari
(21.04.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023042438515
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023042438515
Tiivistelmä
Tämä Pro gradu -tutkielma käsittelee ryhmäkohtaista varhaiskasvatussuunnitelmaa (ryhmävasua)
pedagogiikan toteuttamisen ja kehittämisen välineenä varhaiskasvatuksessa. Tutkimuksen
tarkoituksena on selvittää ryhmävasun merkitystä varhaiskasvatuksen opettajien puheen kautta.
Tutkimuksen teoreettinen tausta rakentuu varhaiskasvatuksen pedagogiikasta, pedagogisesta
johtamisesta varhaiskasvatuksessa sekä varhaiskasvatuksen arvoista, sillä ryhmäkohtaisesta
varhaiskasvatussuunnitelmasta ei ole tehty aiempaa tutkimusta.
Tutkimus on laadullinen, ja se on toteutettu puolistrukturoituna haastattelututkimuksena.
Haastatteluihin osallistui yhteensä kuusi varhaiskasvatuksen opettajaa. Haastatteluaineisto on
analysoitu analyyttistä diskurssianalyysiä käyttäen. Varhaiskasvatuksen opettajien puheessa
ryhmävasusta rakentuu erilaisia puhetapoja, jotka sisältävät erilaisia ajatuksia, käsityksiä ja tapoja
ymmärtää ryhmävasu. Tutkimuksen tuloksena varhaiskasvatuksen opettajien puheesta tunnistettiin
kolme diskurssia, jotka ovat pedagogisen johtamisen diskurssi, kasvatustiimin yhtenäisen toiminnan
diskurssi sekä oman osaamisen ja toiminnan reflektoinnin diskurssi.
Tutkimustulosten mukaan ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman merkitys vaihtelee eri
diskurssien välillä. Pedagogisen johtamisen diskurssissa ryhmävasu nähtiin vahvassa roolissa
pedagogiikan suunnittelussa, toteutuksessa, arvioinnissa ja kehittämisessä. Kasvatustiimin yhtenäisen
toiminnan diskurssissa ryhmävasun merkityksellisyys näyttäytyi välineenä sekä yhdessä sovittujen
toimintatapojen muodostumisessa että tiimin sisäiseen toimintaan liittyvissä keskustelussa. Oman
osaamisen ja toiminnan reflektoinnin diskurssi toi esiin kriittistä näkökulmaa ryhmävasua ja
käyttämistä kohtaan. Lisäksi tutkimuksessa tunnistettiin vaa’ankieliasemassa olevia tekijöitä, jotka
voivat joko auttaa tai hankaloittaa ryhmävasun laatimista. Tässä tutkimuksessa tunnistetut diskurssit ja
niiden luomat merkitykset ryhmävasusta pedagogiikan toteuttamisen ja kehittämisen välineenä
vaikuttavat tiivistyvän pedagogisen johtajuuden sisältöihin varhaiskasvatuksessa. Jatkossa
ryhmäkohtaisesta varhaiskasvatussuunnitelmasta olisi tärkeä saada lisää tutkimustietoa , sillä
ryhmävasun avulla voidaan tukea keskeisten varhaiskasvatuksen laatua koskevien tavoitteiden
saavuttamista.
pedagogiikan toteuttamisen ja kehittämisen välineenä varhaiskasvatuksessa. Tutkimuksen
tarkoituksena on selvittää ryhmävasun merkitystä varhaiskasvatuksen opettajien puheen kautta.
Tutkimuksen teoreettinen tausta rakentuu varhaiskasvatuksen pedagogiikasta, pedagogisesta
johtamisesta varhaiskasvatuksessa sekä varhaiskasvatuksen arvoista, sillä ryhmäkohtaisesta
varhaiskasvatussuunnitelmasta ei ole tehty aiempaa tutkimusta.
Tutkimus on laadullinen, ja se on toteutettu puolistrukturoituna haastattelututkimuksena.
Haastatteluihin osallistui yhteensä kuusi varhaiskasvatuksen opettajaa. Haastatteluaineisto on
analysoitu analyyttistä diskurssianalyysiä käyttäen. Varhaiskasvatuksen opettajien puheessa
ryhmävasusta rakentuu erilaisia puhetapoja, jotka sisältävät erilaisia ajatuksia, käsityksiä ja tapoja
ymmärtää ryhmävasu. Tutkimuksen tuloksena varhaiskasvatuksen opettajien puheesta tunnistettiin
kolme diskurssia, jotka ovat pedagogisen johtamisen diskurssi, kasvatustiimin yhtenäisen toiminnan
diskurssi sekä oman osaamisen ja toiminnan reflektoinnin diskurssi.
Tutkimustulosten mukaan ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman merkitys vaihtelee eri
diskurssien välillä. Pedagogisen johtamisen diskurssissa ryhmävasu nähtiin vahvassa roolissa
pedagogiikan suunnittelussa, toteutuksessa, arvioinnissa ja kehittämisessä. Kasvatustiimin yhtenäisen
toiminnan diskurssissa ryhmävasun merkityksellisyys näyttäytyi välineenä sekä yhdessä sovittujen
toimintatapojen muodostumisessa että tiimin sisäiseen toimintaan liittyvissä keskustelussa. Oman
osaamisen ja toiminnan reflektoinnin diskurssi toi esiin kriittistä näkökulmaa ryhmävasua ja
käyttämistä kohtaan. Lisäksi tutkimuksessa tunnistettiin vaa’ankieliasemassa olevia tekijöitä, jotka
voivat joko auttaa tai hankaloittaa ryhmävasun laatimista. Tässä tutkimuksessa tunnistetut diskurssit ja
niiden luomat merkitykset ryhmävasusta pedagogiikan toteuttamisen ja kehittämisen välineenä
vaikuttavat tiivistyvän pedagogisen johtajuuden sisältöihin varhaiskasvatuksessa. Jatkossa
ryhmäkohtaisesta varhaiskasvatussuunnitelmasta olisi tärkeä saada lisää tutkimustietoa , sillä
ryhmävasun avulla voidaan tukea keskeisten varhaiskasvatuksen laatua koskevien tavoitteiden
saavuttamista.