Ohjelmointi ja ohjelmoinnillinen ajattelu yläkoulun matematiikan opetuksessa
Vuorinen, Ann-Victoria (2023-04-26)
Ohjelmointi ja ohjelmoinnillinen ajattelu yläkoulun matematiikan opetuksessa
(26.04.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023051042705
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023051042705
Tiivistelmä
Ohjelmointi ja ohjelmoinnillinen ajattelu liitettiin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin vuonna 2014. Valtaosa yläkoulun ohjelmoinnin opetuksesta tapahtuu matematiikan oppitunneilla. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia kuinka paljon, ja millä menetelmillä ohjelmointia ja ohjelmoinnillista ajattelua opetetaan matematiikan oppitunneilla yläkoulussa. Lisäksi selvitetään, mitä resursseja koulut tarjoavat opetuksen tukemiseen.
Tutkimus toteutettiin määrällisenä tutkimuksena, mutta mukaan otettiin myös pieni laadullinen osio. Tutkimuksen aineisto kerättiin sähköisen kyselylomakkeen avulla, joka suunnattiin yläkoulun matematiikan opettajille. Aineisto kerättiin vuoden 2022 lopussa ja kyselyyn vastasi kaiken kaikkiaan 48 opettajaa.
Tutkimuksen tulokset paljastivat, että ohjelmointia ja ohjelmoinnillista ajattelua opetetaan matematiikan oppitunneilla kattavasti ja opettajien mukaan riittävä määrä. Tuloksista selvisi, että opetuksessa painotetaan yksilöllistä oppimista ja tekemällä oppimista sekä hyödynnetään laajasti eri oppimateriaaleja sekä ohjelmointisivustoja ja -ympäristöjä. Koulujen tarjoamia resursseja ja laitteita pidetään noin puolissa kouluista riittävinä. Kuitenkin huoli laitteiden toimimattomuudesta sekä opettajien omasta osaamisesta vaikuttavat heikentävästi ohjelmoinnin ja ohjelmoinnillisen ajattelun opetukseen.
Tämän tutkimuksen pohjalta ohjelmoinnin ja ohjelmoinnillisen ajattelun opetukseen tarvitaan selkeyttä sekä konkreettisia neuvoja ja malleja opetuksen käytäntöihin. Opettajia on tuettava ohjelmoinnin ja ohjelmoinnillisen ajattelun opetuksessa. Muutoksia tulee tehdä opetussuunnitelmaan sekä opettajankoulutukseen ja samalla rahoitusta ohjelmoinnin ja ohjelmoinnillisen ajattelun opetuksen kehittämiseen ja tukemiseen tulee lisätä. Programming and computational thinking were included in the national core curriculum for basic education in 2014. The majority of middle school programming is taught in mathematics lessons. The purpose of this study is to investigate how much and with which methods of programming and computational thinking are taught in middle school mathematics lessons. It also explores the resources that schools provide to support this teaching.
The study was conducted as a quantitative study, but a small qualitative component was also included. The data for the study was collected through an electronic questionnaire addressed to middle school mathematics teachers. The data was collected at the end of 2022 and a total of 48 teachers responded to the questionnaire.
The results of the study revealed that programming and computational thinking are taught comprehensively in mathematics lessons and, according to the teachers, in a sufficient amount. The results showed that teaching emphasises individual learning and learning by doing and makes extensive use of different teaching materials and programming websites and environments. The resources and equipment provided by schools are considered adequate in about half of the schools. However, concerns about equipment malfunctioning and teachers' skills have a negative impact on the teaching of programming and computational thinking.
Based on this study, there is a need for clarity for the teaching of programming and computational thinking, as well as concrete advice and models for teaching practices. Teachers need to be supported in teaching programming and computational thinking. Changes need to be made to the curriculum and teacher training while funding for the development and support of programming and computational thinking education needs to be increased.
Tutkimus toteutettiin määrällisenä tutkimuksena, mutta mukaan otettiin myös pieni laadullinen osio. Tutkimuksen aineisto kerättiin sähköisen kyselylomakkeen avulla, joka suunnattiin yläkoulun matematiikan opettajille. Aineisto kerättiin vuoden 2022 lopussa ja kyselyyn vastasi kaiken kaikkiaan 48 opettajaa.
Tutkimuksen tulokset paljastivat, että ohjelmointia ja ohjelmoinnillista ajattelua opetetaan matematiikan oppitunneilla kattavasti ja opettajien mukaan riittävä määrä. Tuloksista selvisi, että opetuksessa painotetaan yksilöllistä oppimista ja tekemällä oppimista sekä hyödynnetään laajasti eri oppimateriaaleja sekä ohjelmointisivustoja ja -ympäristöjä. Koulujen tarjoamia resursseja ja laitteita pidetään noin puolissa kouluista riittävinä. Kuitenkin huoli laitteiden toimimattomuudesta sekä opettajien omasta osaamisesta vaikuttavat heikentävästi ohjelmoinnin ja ohjelmoinnillisen ajattelun opetukseen.
Tämän tutkimuksen pohjalta ohjelmoinnin ja ohjelmoinnillisen ajattelun opetukseen tarvitaan selkeyttä sekä konkreettisia neuvoja ja malleja opetuksen käytäntöihin. Opettajia on tuettava ohjelmoinnin ja ohjelmoinnillisen ajattelun opetuksessa. Muutoksia tulee tehdä opetussuunnitelmaan sekä opettajankoulutukseen ja samalla rahoitusta ohjelmoinnin ja ohjelmoinnillisen ajattelun opetuksen kehittämiseen ja tukemiseen tulee lisätä.
The study was conducted as a quantitative study, but a small qualitative component was also included. The data for the study was collected through an electronic questionnaire addressed to middle school mathematics teachers. The data was collected at the end of 2022 and a total of 48 teachers responded to the questionnaire.
The results of the study revealed that programming and computational thinking are taught comprehensively in mathematics lessons and, according to the teachers, in a sufficient amount. The results showed that teaching emphasises individual learning and learning by doing and makes extensive use of different teaching materials and programming websites and environments. The resources and equipment provided by schools are considered adequate in about half of the schools. However, concerns about equipment malfunctioning and teachers' skills have a negative impact on the teaching of programming and computational thinking.
Based on this study, there is a need for clarity for the teaching of programming and computational thinking, as well as concrete advice and models for teaching practices. Teachers need to be supported in teaching programming and computational thinking. Changes need to be made to the curriculum and teacher training while funding for the development and support of programming and computational thinking education needs to be increased.