Hoitotyöntekijöiden lääkehoidon osaamisen johtaminen ikääntyneiden hoidossa hoitotyön johtajien kuvaamana
Halttunen, Katri (2023-05-01)
Hoitotyöntekijöiden lääkehoidon osaamisen johtaminen ikääntyneiden hoidossa hoitotyön johtajien kuvaamana
Halttunen, Katri
(01.05.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023050841784
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023050841784
Tiivistelmä
Tutkimuksen aihe, tarkoitus, lähtökohdat: Ikääntyneiden hoidon suositukset ohjaavat välttämään sairaalasiirtoja elämän loppuvaiheen hoidossa. Hoitotyöntekijät toteuttavat yhä vaativampaa lääkehoitoa ikääntyneiden hoidon yksiköissä. Aikaisemman tutkimuksen perusteella lääkehoitoon liittyvät vaaratapahtumat ovat yleisiä ja hoitotyöntekijöiden lääkehoidon osaamisessa havaitaan puutteita ikääntyneiden hoidossa. Tutkimustietoa tarvitaan lääkehoidon osaamisen johtamisesta, jotta lääkitysturvallisuutta voidaan kehittää ikääntyneiden hoidossa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata hoitotyöntekijöiden lääkehoidon osaamisen johtamista ikääntyneiden hoidossa hoitotyön johtajan näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena oli saada syvällinen ymmärrys lääkehoidon osaamisen johtamisen kokemuksesta ja toiminnoista, joilla yksikön johtaja varmistaa hoitotyöntekijöiden lääkehoidon osaamisen ikääntyneiden hoidossa.
Aineisto ja menetelmät: Tämän laadullisen kuvailevan poikkileikkaustutkimuksen aineisto kerättiin ikääntyneiden säännöllistä palvelua tuottavien yksiköiden johtajien (N=7) teemahaastatteluilla. Aineisto analysoitiin induktiivisella temaattisella analyysilla.
Tulokset: Hoitotyötekijöiden lääkehoidon osaamisen johtamisen menettelyt vaihtelivat yksiköissä. Johtajat delegoivat osaamisen johtamisen toimintoja yksikön sairaanhoitajille. Haasteet hoitotyöntekijöiden lääkehoidon osaamisen varmistamisessa viivyttävät lääkelupien suorittamista ja haastavat osaavan henkilöstön riittävyydestä huolehtimista. Yksikön johtaja tarvitsee riittävän sisältöosaamisen ja selkeän organisaation mallin hoitotyöntekijöiden lääkehoidon osaamisen johtamiseen. Hän hyötyy viranomaispalautteesta ja lääkitysturvallisuuden auditoinneista.
Johtopäätökset: Hoitotyöntekijöiden lääkehoidon osaamisen johtamiseen ei ole vakiintuneita käytäntöjä ikääntyneiden hoidossa. Lääkehoidon osaamisen johtamista voidaan kehittää viranomaispalautteen, benchmarkkauksen ja laadunhallinnan avulla. Background: Nursing staff carries out increasing demand of complex medication treatment in elderly care nursing homes and home care units because of the current recommendations to avoid hospital transitions in the end-of-life care. According to previous research medication errors are common and nursing staff lack medication competence in elderly care. Further research is needed of nursing staff´s medication competence management to improve medication safety in elderly care.
Purpose: The purpose of this study was to describe the medication competence management of the nursing staff in elderly care from the nurse manager´s point of view. Through the description we can understand the methods used to verify ja develop nursing staff´s medication competence in elderly care.
Methods: The data of this qualitative descriptive study was collected with individual theme interviews of seven elderly care unit nurse managers (N=7). The data was analyzed with inductive thematic analysis.
Results: The methods used to verify and develop nursing staff´s medication competence varied the units´ pharmacotherapy policies. The tasks related to medication competence management are often shared with or delegated to a team leader nurse. Challenges in medication competence verification delay the medication administration license process and cause difficulties in ensuring that there are enough competent nursing professionals working in each shift to administer medicines. It is important that the nurse manager has adequate substance competence of administration of medicines and the support of a clear pharmacotherapy policy from the organization. Medication safety auditions and guidance of the local authorities bring added value to medication competence management. Conclusions: There is no standardized policy for nursing staff´s medication competence management in elderly care. Elderly care units´ medication competence management can be developed with authority's feedback, benchmarking and quality control.
Aineisto ja menetelmät: Tämän laadullisen kuvailevan poikkileikkaustutkimuksen aineisto kerättiin ikääntyneiden säännöllistä palvelua tuottavien yksiköiden johtajien (N=7) teemahaastatteluilla. Aineisto analysoitiin induktiivisella temaattisella analyysilla.
Tulokset: Hoitotyötekijöiden lääkehoidon osaamisen johtamisen menettelyt vaihtelivat yksiköissä. Johtajat delegoivat osaamisen johtamisen toimintoja yksikön sairaanhoitajille. Haasteet hoitotyöntekijöiden lääkehoidon osaamisen varmistamisessa viivyttävät lääkelupien suorittamista ja haastavat osaavan henkilöstön riittävyydestä huolehtimista. Yksikön johtaja tarvitsee riittävän sisältöosaamisen ja selkeän organisaation mallin hoitotyöntekijöiden lääkehoidon osaamisen johtamiseen. Hän hyötyy viranomaispalautteesta ja lääkitysturvallisuuden auditoinneista.
Johtopäätökset: Hoitotyöntekijöiden lääkehoidon osaamisen johtamiseen ei ole vakiintuneita käytäntöjä ikääntyneiden hoidossa. Lääkehoidon osaamisen johtamista voidaan kehittää viranomaispalautteen, benchmarkkauksen ja laadunhallinnan avulla.
Purpose: The purpose of this study was to describe the medication competence management of the nursing staff in elderly care from the nurse manager´s point of view. Through the description we can understand the methods used to verify ja develop nursing staff´s medication competence in elderly care.
Methods: The data of this qualitative descriptive study was collected with individual theme interviews of seven elderly care unit nurse managers (N=7). The data was analyzed with inductive thematic analysis.
Results: The methods used to verify and develop nursing staff´s medication competence varied the units´ pharmacotherapy policies. The tasks related to medication competence management are often shared with or delegated to a team leader nurse. Challenges in medication competence verification delay the medication administration license process and cause difficulties in ensuring that there are enough competent nursing professionals working in each shift to administer medicines. It is important that the nurse manager has adequate substance competence of administration of medicines and the support of a clear pharmacotherapy policy from the organization. Medication safety auditions and guidance of the local authorities bring added value to medication competence management. Conclusions: There is no standardized policy for nursing staff´s medication competence management in elderly care. Elderly care units´ medication competence management can be developed with authority's feedback, benchmarking and quality control.