Sosiaalipedagoginen hevostoiminta - tukea sosiaalisen kompetenssin kehittymiseen ja koulunkäyntiin?
Malin, Milla (2023-04-21)
Sosiaalipedagoginen hevostoiminta - tukea sosiaalisen kompetenssin kehittymiseen ja koulunkäyntiin?
(21.04.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023050340647
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023050340647
Tiivistelmä
Tämän tapaustutkimuksen tavoitteena oli selvittää sosiaalipedagogisen hevostoiminnan merkitystä sosiaalisen kompetenssin ja sitä kautta koulunkäynnin tukena. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää sosiaalipedagogisen hevostoiminnan pariin hakeutumisen syitä ja havaittuja vaikutuksia koulunkäynnin kannalta. Tutkimus antaa uutta tietoa sosiaalipedagogisen hevostoiminnan ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014) yhtymäkohdista sekä sosiaalipedagogisen hevostoiminnan soveltamismahdollisuuksista kasvatusalalla.
Tutkimukseen osallistui 16 lasta, jotka olivat 8 – 13 -vuotiaita. He osallistuivat sosiaalipedagogisen hevostoiminnan ryhmiin, joissa tutkimusaineisto kerättiin. Aineisto kerättiin syksyllä 2021 siten, että lapset täyttivät sosiaalista kompetenssia mittaavan MASK-kyselyn kaksi kertaa ryhmän toimintakauden aikana ja ryhmän ohjaaja arvioi osallistuvien lasten käytöstä MASK-mittarilla niin ikään kaksi kertaa. Tämän lisäksi tutkimukseen osallistuneiden huoltajat (n = 13) vastasivat kyselyyn. Tutkimuksen taustamuuttujina tarkasteltiin osallistujien ikää, sukupuolta, oppimiseen ja koulunkäyntiin vaikuttavia diagnooseja sekä sosiaalipedagogisen hevostoiminnan parissa vietettyä aikaa. Tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisesti ja sen yhteydessä tunnistettiin tutkittavien joukosta erilaisia sosiaalisen kompetenssin kehitystä kuvaavia ryhmiä.
Tulokset osoittivat, että sosiaalipedagoginen hevostoiminta hyödyttää monenlaisia lapsia taustamuuttujista riippumatta. Sosiaalisessa kompetenssissa tapahtui positiivisia muutoksia suurimmalla osalla lapsista ja lasten itsearviot ja ohjaajan antaman arvio lasten sosiaalisesta kompetenssista lähenivät toisiaan mittausten välillä.
Tämä tutkimus osoitti aiempaa monipuolisemman käyttötavan sosiaalisen kompetenssin kehittymisen tarkasteluun MASK-mittarin avulla. Tämän lisäksi tutkimustulokset luovat positiivista kuvaa sosiaalipedagogisesta hevostoiminnasta – vaikkakin on tunnustettava, että sen vaikuttavuuden tutkimiseksi olisi kehitettäviä aivan omia mittareita. Opettajankoulutuksen ja koulujen näkökulmasta tutkimustulokset antavat toivoa siitä, että monenlaisiin haasteisiin on saatavilla apua, ainakin jos sitä uskalletaan hakea myös koulurakennuksen seinien ulkopuolelta.
Tutkimukseen osallistui 16 lasta, jotka olivat 8 – 13 -vuotiaita. He osallistuivat sosiaalipedagogisen hevostoiminnan ryhmiin, joissa tutkimusaineisto kerättiin. Aineisto kerättiin syksyllä 2021 siten, että lapset täyttivät sosiaalista kompetenssia mittaavan MASK-kyselyn kaksi kertaa ryhmän toimintakauden aikana ja ryhmän ohjaaja arvioi osallistuvien lasten käytöstä MASK-mittarilla niin ikään kaksi kertaa. Tämän lisäksi tutkimukseen osallistuneiden huoltajat (n = 13) vastasivat kyselyyn. Tutkimuksen taustamuuttujina tarkasteltiin osallistujien ikää, sukupuolta, oppimiseen ja koulunkäyntiin vaikuttavia diagnooseja sekä sosiaalipedagogisen hevostoiminnan parissa vietettyä aikaa. Tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisesti ja sen yhteydessä tunnistettiin tutkittavien joukosta erilaisia sosiaalisen kompetenssin kehitystä kuvaavia ryhmiä.
Tulokset osoittivat, että sosiaalipedagoginen hevostoiminta hyödyttää monenlaisia lapsia taustamuuttujista riippumatta. Sosiaalisessa kompetenssissa tapahtui positiivisia muutoksia suurimmalla osalla lapsista ja lasten itsearviot ja ohjaajan antaman arvio lasten sosiaalisesta kompetenssista lähenivät toisiaan mittausten välillä.
Tämä tutkimus osoitti aiempaa monipuolisemman käyttötavan sosiaalisen kompetenssin kehittymisen tarkasteluun MASK-mittarin avulla. Tämän lisäksi tutkimustulokset luovat positiivista kuvaa sosiaalipedagogisesta hevostoiminnasta – vaikkakin on tunnustettava, että sen vaikuttavuuden tutkimiseksi olisi kehitettäviä aivan omia mittareita. Opettajankoulutuksen ja koulujen näkökulmasta tutkimustulokset antavat toivoa siitä, että monenlaisiin haasteisiin on saatavilla apua, ainakin jos sitä uskalletaan hakea myös koulurakennuksen seinien ulkopuolelta.