”Vitun homo kulttuuri oli oikeest se isoin juttu mitä oli” : Laadullinen tutkimus sateenkaarinuorten koulukokemuksista
Kurokallio, Janni (2023-04-17)
”Vitun homo kulttuuri oli oikeest se isoin juttu mitä oli” : Laadullinen tutkimus sateenkaarinuorten koulukokemuksista
Kurokallio, Janni
(17.04.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023050240095
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023050240095
Tiivistelmä
Aiemmat koulutustutkimukset ovat osoittaneet kouluinstituution pitävän yllä heteronormatiivisuutta, mikä näkyy koululaitoksen arkipäivässä esimerkiksi hetero-oletuksena ja binäärisenä jakona tyttöihin ja poikiin. Tämän seurauksena useat sateenkaarinuoret kokevat koululaitoksen asettavan heidät eriarvoiseen asemaan muihin nuoriin verrattuna, eivätkä he kiusaamisen ja syrjinnän pelossa uskalla olla avoimia omasta identiteetistään.
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin ei-heteroseksuaalisten nuorten yläkoulukokemuksia eri oppimisympäristöissä seksuaalisuuden ja sukupuolen näkökulmasta. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena oli löytää keinoja, joilla yläkoulujen heteronormatiivisuutta voitaisiin purkaa ja siten lisätä sateenkaarinuorten kouluhyvinvointia. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat ei-heteroseksuaaliset nuoret, jotka ovat opiskelleet yläkoulussa vuoden 2016 opetussuunnitelman aikana. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä avattiin heteronormatiivisuutta ja selvennettiin yläkoulun oppimisympäristöjä koulukontekstissa.
Tutkimusaineisto koostui kahdeksan ei-heteroseksuaalisen nuoren puolistrukturoiduista teemahaastatteluista, jotka litteroitiin. Haastattelut analysoitiin aineistolähtöisesti laadullisen sisällönanalyysin keinoin keskittyen sateenkaarevaan näkökulmaan ja yläkoulun oppimisympäristöihin. Tutkimus pohjautui feministiseen metodologiaan.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta yläkoulujen oppimisympäristöjen sisältävän heteronormatiivisia käytänteitä sekä toiseuttavan sateenkaarinuoria. Erityisesti sosiaalinen oppimisympäristö korostui aineiston analyysissa. Jokainen haastateltava toi esille kokemuksia heteronormatiivisesta väkivallasta, erityisesti nimittelystä. Nimittely oli kohdistunut nuoriin, jotka eivät olleet toteuttaneet oletetulle sukupuolelleen odotettua performanssia. Tutkimus antaa viitteitä nuorten seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuuden laajentumisesta tavanomaisten seksuaalisten suuntautumisten ja sukupuoli-identiteettikategorioiden ulkopuolelle.
Tulevaisuudessa kouluinstituution tulisi pyrkiä purkamaan heteronormatiivista hegemoniaa lisäämällä moninaisten nuorten representaatiota kaikissa koulun oppimisympäristöissä. Lisäksi sateenkaarinuoret kaipaavat itseään koskevaa tietoa seksuaalisuudesta ja sukupuolesta. Tämän mahdollistamiseksi koulujen henkilökunnan tietoisuutta sateenkaariteemoista tulee lisätä.
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin ei-heteroseksuaalisten nuorten yläkoulukokemuksia eri oppimisympäristöissä seksuaalisuuden ja sukupuolen näkökulmasta. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena oli löytää keinoja, joilla yläkoulujen heteronormatiivisuutta voitaisiin purkaa ja siten lisätä sateenkaarinuorten kouluhyvinvointia. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat ei-heteroseksuaaliset nuoret, jotka ovat opiskelleet yläkoulussa vuoden 2016 opetussuunnitelman aikana. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä avattiin heteronormatiivisuutta ja selvennettiin yläkoulun oppimisympäristöjä koulukontekstissa.
Tutkimusaineisto koostui kahdeksan ei-heteroseksuaalisen nuoren puolistrukturoiduista teemahaastatteluista, jotka litteroitiin. Haastattelut analysoitiin aineistolähtöisesti laadullisen sisällönanalyysin keinoin keskittyen sateenkaarevaan näkökulmaan ja yläkoulun oppimisympäristöihin. Tutkimus pohjautui feministiseen metodologiaan.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta yläkoulujen oppimisympäristöjen sisältävän heteronormatiivisia käytänteitä sekä toiseuttavan sateenkaarinuoria. Erityisesti sosiaalinen oppimisympäristö korostui aineiston analyysissa. Jokainen haastateltava toi esille kokemuksia heteronormatiivisesta väkivallasta, erityisesti nimittelystä. Nimittely oli kohdistunut nuoriin, jotka eivät olleet toteuttaneet oletetulle sukupuolelleen odotettua performanssia. Tutkimus antaa viitteitä nuorten seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuuden laajentumisesta tavanomaisten seksuaalisten suuntautumisten ja sukupuoli-identiteettikategorioiden ulkopuolelle.
Tulevaisuudessa kouluinstituution tulisi pyrkiä purkamaan heteronormatiivista hegemoniaa lisäämällä moninaisten nuorten representaatiota kaikissa koulun oppimisympäristöissä. Lisäksi sateenkaarinuoret kaipaavat itseään koskevaa tietoa seksuaalisuudesta ja sukupuolesta. Tämän mahdollistamiseksi koulujen henkilökunnan tietoisuutta sateenkaariteemoista tulee lisätä.