Pikkukeskosuuden yhteys masennus- ja ahdistusoireisiin nuoruusiässä
Fager, Iines (2023-04-22)
Pikkukeskosuuden yhteys masennus- ja ahdistusoireisiin nuoruusiässä
(22.04.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023050440974
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023050440974
Tiivistelmä
Suomessa noin 5–6 %:a lapsista syntyy ennenaikaisesti ja noin 1 % pikkukeskosena. Ennenaikainen syntymä lisää poikkeavan pitkäaikaiskehityksen riskiä. Tässä syventävien opintojen kirjallisessa työssä selvitetään pikkukeskosuuden yhteyttä masennus- ja ahdistusoireisiin pikkukeskosina syntyneillä nuorilla 17 vuoden iässä verrattuna täysiaikaisina syntyneisiin verrokkeihin. Pikkukeskosena syntyneiden nuorten psyykkisen hyvinvoinnin selvittäminen on tärkeää, jotta pikkukeskosille ja heidän perheilleen pystytään tarjoamaan luotettavaa tietoa psyykkiseen pitkäaikaiskehitykseen liittyen. Seurantatutkimus on tärkeää myös, jotta yhteyskunnan resurssit pystytään riskilasten kehitystä ajatellen hyödyntämään parhaalla tavalla.
Tutkimus on osa moniammatillista PIPARI-tutkimusta, jossa seurataan vuosina 2001–2006 Turun yliopistollisen keskussairaalan lastenklinikalla pikkukeskosina syntyneitä lapsia. Tutkimuksessa seurattiin alun perin lasten kehitystä syntymästä kouluikään. Elokuussa 2018 käynnistynyt 17- vuotiaiden kyselylomakeseuranta on PIPARI-tutkimuksen jatkohanke. Tässä työssä masennusoireita selvitettiin RBDI-kyselyllä ja ahdistuneisuusoireita OASIS-kyselyllä.
Pikkukeskosina syntyneet tytöt raportoivat kokeneensa enemmän masennusoireita kuin täysiaikaisena syntyneet verrokit. Myös pikkukeskosina syntyneillä pojilla oli enemmän masennusoireita kuin verrokeilla, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Ahdistuneisuusoireiden suhteen pikkukeskosten ja verrokkien välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa, mutta pikkukeskoset raportoivat enemmän ahdistuneisuusoireita. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että pikkukeskosuus lisäsi masennus- ja ahdistusoireita verrattuna täysiaikaisena syntyneisiin verrokkeihin 17 vuoden iässä. Nuorilla teetettiin kysely myös tupakan, alkoholin ja huumausaineiden käyttöön liittyen, tässä ei ilmennyt eroa pikkukeskosten ja verrokkien välillä.
Tutkimus on osa moniammatillista PIPARI-tutkimusta, jossa seurataan vuosina 2001–2006 Turun yliopistollisen keskussairaalan lastenklinikalla pikkukeskosina syntyneitä lapsia. Tutkimuksessa seurattiin alun perin lasten kehitystä syntymästä kouluikään. Elokuussa 2018 käynnistynyt 17- vuotiaiden kyselylomakeseuranta on PIPARI-tutkimuksen jatkohanke. Tässä työssä masennusoireita selvitettiin RBDI-kyselyllä ja ahdistuneisuusoireita OASIS-kyselyllä.
Pikkukeskosina syntyneet tytöt raportoivat kokeneensa enemmän masennusoireita kuin täysiaikaisena syntyneet verrokit. Myös pikkukeskosina syntyneillä pojilla oli enemmän masennusoireita kuin verrokeilla, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Ahdistuneisuusoireiden suhteen pikkukeskosten ja verrokkien välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa, mutta pikkukeskoset raportoivat enemmän ahdistuneisuusoireita. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että pikkukeskosuus lisäsi masennus- ja ahdistusoireita verrattuna täysiaikaisena syntyneisiin verrokkeihin 17 vuoden iässä. Nuorilla teetettiin kysely myös tupakan, alkoholin ja huumausaineiden käyttöön liittyen, tässä ei ilmennyt eroa pikkukeskosten ja verrokkien välillä.