"Muistot sytyttivät sisälläni oppimisen ja yhdessä jakamisen palon" : Opettajaopiskelijoiden koulumuistot ja niiden vaikutus alanvalintaan sekä opettajuuteen
Haapalahti, Laura; Salakari, Viivi (2023-04-24)
"Muistot sytyttivät sisälläni oppimisen ja yhdessä jakamisen palon" : Opettajaopiskelijoiden koulumuistot ja niiden vaikutus alanvalintaan sekä opettajuuteen
Haapalahti, Laura
Salakari, Viivi
(24.04.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023050841680
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023050841680
Tiivistelmä
Kouluarki on merkittävää aikaa ihmisten elämässä. Lapset ja nuoret viettävät peruskoulussa ison osan arjestaan ja tästä ajasta jää usein muistiin erilaisia muistoja, joilla on tärkeä merkitys muiston kantajalle. Koulumuistoja voi jäädä erilaisista hetkistä, opettajista, koulukavereista ja koulupäivän tapahtumista. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää koulumuistoja erityisesti opettajaan liittyen. Lähdimme selvittämään, millaisia koulumuistoja opettaja-oppilassuhteen näkökulmasta opettajaksi opiskelevilla on, ja miten nämä muistot ovat vaikuttaneet alalle hakeutumiseen sekä heidän opettajuuteensa. Tutkimuksemme teoriatausta koostuu kahdesta laajemmasta teemasta, jotka ovat: opettajan ja oppilaan välisen suhde ja koulumuistot. Näiden teemojen alle mahtuu paljon erilaista tutkimusta opettajan ja oppilaan välisestä vuorovaikutuksesta sekä tutkimusta koulumuistoista, niiden syntymisestä ja tulkinnoista.
Tutkimus on laadullinen tutkimus. Aineisto on kerätty Turun yliopiston opettajaopiskelijoilta Rauman kampukselta. Aineistonkeruu on toteutettu kirjoituspyynnöllä Webropolin kautta. Lomakkeessa oli kaksi avointa kysymystä, joihin vastaajat saivat vastata vapaasti. Tutkimukseemme osallistui 29 opiskelijaa. Aineiston analysoimme aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Tulokset tiivistyivät analyysissa molempien kysymyksien osalta kolmeen pääteemaan.
Aineistomme jäsentyi ensimmäisen kysymyksen vastausten osalta kolmeen pääteemaan, jotka ovat 1) opettaja tukena ja kannustajana, 2) ikävä opettaja sekä 3) hyvänä pidetty opettaja. Kaikki näistä sisältävät useamman alateeman, jotka tarkentavat yläteemojen sisältöä. Ensimmäinen yläteema piti sisällään koulumuistoja, joissa opettajan toiminta koettiin kannustavaksi ja sensitiiviseksi sekä häneltä saatiin positiivista palautetta. Toinen yläteema sisälsi koulumuistoja opettajan ikävänä koetusta toiminnasta. Näissä muistoissa opettaja muuan muassa vähätteli oppilaiden taitoja, pilkkasi tai suosi tiettyjä oppilaita. Viimeinen yläteema sisälsi muistoja, joissa korostettiin opettajan hyvää tyyliä opettaa ja kunnioitusta herättäviä opettajia, joilla oli auktoriteettia. Aineiston joukossa oli sekä myönteisiä että kielteiseksi koettuja muistoja. Aineistosta heijastuu vahvasti erilaiset piirteet, joita opettajaopiskelijat pitävät tärkeinä ja hyvinä piirteinä opettajissa.
Toisen kysymyksen kohdalla aineistosta nousi kolme pääteemaa: 1) opettaja esikuvana, 2) opettajan virheistä opittua sekä 3) opettajan toiminnalla ei koettu olevan vaikutusta. Suurin osa vastanneista opettajaopiskelijoista koki, että koulumuistolla on ollut jonkinlaista vaikutusta heidän opettajuutensa rakentumiseen. He halusivat joko jollain tavalla jäljitellä entisen opettajansa toimintaa, tai välttää tekemästä samoja virheitä. Osa vastaajista koki myös, että muistolla on ollut vaikutusta opettajankoulutukseen hakeutumisessa. Muutama opettajaopiskelija koki, ettei muistolla ollut minkäänlaista vaikutusta kumpaankaan seikkaan: heidän opettajuuteensa eikä alanvalintaan.
Tutkimuksen avulla voidaan ymmärtää paremmin, millaisia vaikutuksia opettajan ja oppilaan välisellä vuorovaikutuksella ja suhteella on. Koulumuistoja ei ole juurikaan kerätty 2000-luvun puolelta, joten mielestämme on tärkeää saada talteen myös tuoreempia koulumuistoja. Tulevana opettajana on hyvä myös pohtia omia kokemuksiaan ja niiden vaikutusta omaan elämään sekä sitä, miksi on opettajankoulutukseen hakeutunut.
Tutkimus on laadullinen tutkimus. Aineisto on kerätty Turun yliopiston opettajaopiskelijoilta Rauman kampukselta. Aineistonkeruu on toteutettu kirjoituspyynnöllä Webropolin kautta. Lomakkeessa oli kaksi avointa kysymystä, joihin vastaajat saivat vastata vapaasti. Tutkimukseemme osallistui 29 opiskelijaa. Aineiston analysoimme aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Tulokset tiivistyivät analyysissa molempien kysymyksien osalta kolmeen pääteemaan.
Aineistomme jäsentyi ensimmäisen kysymyksen vastausten osalta kolmeen pääteemaan, jotka ovat 1) opettaja tukena ja kannustajana, 2) ikävä opettaja sekä 3) hyvänä pidetty opettaja. Kaikki näistä sisältävät useamman alateeman, jotka tarkentavat yläteemojen sisältöä. Ensimmäinen yläteema piti sisällään koulumuistoja, joissa opettajan toiminta koettiin kannustavaksi ja sensitiiviseksi sekä häneltä saatiin positiivista palautetta. Toinen yläteema sisälsi koulumuistoja opettajan ikävänä koetusta toiminnasta. Näissä muistoissa opettaja muuan muassa vähätteli oppilaiden taitoja, pilkkasi tai suosi tiettyjä oppilaita. Viimeinen yläteema sisälsi muistoja, joissa korostettiin opettajan hyvää tyyliä opettaa ja kunnioitusta herättäviä opettajia, joilla oli auktoriteettia. Aineiston joukossa oli sekä myönteisiä että kielteiseksi koettuja muistoja. Aineistosta heijastuu vahvasti erilaiset piirteet, joita opettajaopiskelijat pitävät tärkeinä ja hyvinä piirteinä opettajissa.
Toisen kysymyksen kohdalla aineistosta nousi kolme pääteemaa: 1) opettaja esikuvana, 2) opettajan virheistä opittua sekä 3) opettajan toiminnalla ei koettu olevan vaikutusta. Suurin osa vastanneista opettajaopiskelijoista koki, että koulumuistolla on ollut jonkinlaista vaikutusta heidän opettajuutensa rakentumiseen. He halusivat joko jollain tavalla jäljitellä entisen opettajansa toimintaa, tai välttää tekemästä samoja virheitä. Osa vastaajista koki myös, että muistolla on ollut vaikutusta opettajankoulutukseen hakeutumisessa. Muutama opettajaopiskelija koki, ettei muistolla ollut minkäänlaista vaikutusta kumpaankaan seikkaan: heidän opettajuuteensa eikä alanvalintaan.
Tutkimuksen avulla voidaan ymmärtää paremmin, millaisia vaikutuksia opettajan ja oppilaan välisellä vuorovaikutuksella ja suhteella on. Koulumuistoja ei ole juurikaan kerätty 2000-luvun puolelta, joten mielestämme on tärkeää saada talteen myös tuoreempia koulumuistoja. Tulevana opettajana on hyvä myös pohtia omia kokemuksiaan ja niiden vaikutusta omaan elämään sekä sitä, miksi on opettajankoulutukseen hakeutunut.