Sinonasaalisen invertin papillooman leikkaustekniikat, residivointi ja malignisoituminen TYKS, korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikalla
Höytämö, Alpi (2023-04-26)
Sinonasaalisen invertin papillooman leikkaustekniikat, residivointi ja malignisoituminen TYKS, korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikalla
(26.04.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023050340715
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023050340715
Tiivistelmä
Tässä syventävien töiden opinnäytetyössä tutkittiin TYKS korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikalla invertin papillooman vuoksi leikattuja potilaita. Invertti papillooma on nenäkaviteetin ja nenän sivuonteloiden harvinainen papilloomiin kuuluva primaaristi hyvänlaatuinen kasvain. Invertille papilloomalle ominaisia piirteitä ovat merkittävä tendenssi residivoida vielä vuosienkin kuluttua leikkauksen jälkeen ja osassa tapauksista on olemassa myös riski edelleen malignisoitumiselle levyepiteelisyöväksi. Benigninä kasvaimenakin invertti papillooma on aina leikattava kuratiivisesti riittävällä kudosmarginaalilla ja sen positioon sopivalla kirurgisella tekniikalla.
Tutkimusaineisto koostui potilaista, joille oli vuosien 2004 ja 2014 välillä tehty leikkaus invertin papillooman vuoksi TYKS korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikalla. Potilaita oli 97, joista 23 suljettiin pois tutkimuksen analyysistä epäspesifin diagnoosin, riittämättömien sairauskertomusmerkintöjen tai liian lyhyen seuranta-ajan vuoksi. Potilaiden sairauskertomusmerkinnöistä kerättiin manuaalisesti tutkimuksen kannalta merkittäviä muuttujia, jotka taulukoitiin Windows Excel-ohjelmaa käyttäen. Kerätty data anonymisoitiin ja analysoitiin Turun yliopiston biostatistikon toimesta SAS-datankäsittelyohjelman avulla.
Potilaiden keski-ikä oli 54,5 vuotta ja miehiä aineistossa oli 48 sekä naisia 26 (suhdeluku 1,8:1), ja 33 (44,6%) tupakoi. Invertin papillooman residiivi muodostui potilaista 22:lle (29,7%) ja invertin papillooman malignisoituminen levyepiteelikarsinoomaksi tapahtui 9:llä (12,2%) potilaalla. Tupakointi lisäsi myös riskiä invertin papillooman residivoidessa edelleen malignisoitumiselle. Endoskooppisesti ja kombinaatiotekniikalla leikattujen potilaiden invertin papillooman residiivien osuus oli tilastollisesti merkittävästi pienempi kuin sublabiaali- ja muilla avotekniikoilla leikatuilla. Invertin papillooman lokalisaation ja residivoinnin välillä ei tullut esille tilastollisesti merkittävää yhteyttä, eikä tupakointi ollut yhteydessä taudin residivoinnin kanssa.
Tutkimusaineisto koostui potilaista, joille oli vuosien 2004 ja 2014 välillä tehty leikkaus invertin papillooman vuoksi TYKS korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikalla. Potilaita oli 97, joista 23 suljettiin pois tutkimuksen analyysistä epäspesifin diagnoosin, riittämättömien sairauskertomusmerkintöjen tai liian lyhyen seuranta-ajan vuoksi. Potilaiden sairauskertomusmerkinnöistä kerättiin manuaalisesti tutkimuksen kannalta merkittäviä muuttujia, jotka taulukoitiin Windows Excel-ohjelmaa käyttäen. Kerätty data anonymisoitiin ja analysoitiin Turun yliopiston biostatistikon toimesta SAS-datankäsittelyohjelman avulla.
Potilaiden keski-ikä oli 54,5 vuotta ja miehiä aineistossa oli 48 sekä naisia 26 (suhdeluku 1,8:1), ja 33 (44,6%) tupakoi. Invertin papillooman residiivi muodostui potilaista 22:lle (29,7%) ja invertin papillooman malignisoituminen levyepiteelikarsinoomaksi tapahtui 9:llä (12,2%) potilaalla. Tupakointi lisäsi myös riskiä invertin papillooman residivoidessa edelleen malignisoitumiselle. Endoskooppisesti ja kombinaatiotekniikalla leikattujen potilaiden invertin papillooman residiivien osuus oli tilastollisesti merkittävästi pienempi kuin sublabiaali- ja muilla avotekniikoilla leikatuilla. Invertin papillooman lokalisaation ja residivoinnin välillä ei tullut esille tilastollisesti merkittävää yhteyttä, eikä tupakointi ollut yhteydessä taudin residivoinnin kanssa.