Oppilaslähtöisyys käsityönopettajan käsissä : opettajien tapoja huomioida oppilaslähtöisyys osana käsityön oppimisprosessia
Lindgren, Emmi; Korpela, Eveliina (2023-05-03)
Oppilaslähtöisyys käsityönopettajan käsissä : opettajien tapoja huomioida oppilaslähtöisyys osana käsityön oppimisprosessia
Lindgren, Emmi
Korpela, Eveliina
(03.05.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023051043328
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023051043328
Tiivistelmä
Tutkimuksemme tavoitteena oli selvittää, miten oppilaslähtöisyys huomioidaan käsityön opetuksessa. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (POPS 2004) tuli uutena kokonainen käsityöprosessi. Onnistuakseen kokonaisen käsityöprosessin opetuksessa täytyy olla oppilaslähtöistä toimintaa. Tavoitteenamme oli tutkia, ottavatko kentällä työskentelevät käsityönopettajat käsityönopetuksen suunnittelussa oppilaslähtöisyyden huomioon ja millä eri tavoin.
Oppilaslähtöisyydellä on suuri merkitys kokonaisen käsityöprosessin toteutumisessa. On tärkeää, että oppilas on osallisena kokonaisessa käsityöprosessissa. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että oppilas pääsee itse suunnittelemaan ja ideoimaan työtään sekä myös arvioimaan työskentelyään. Opettajan osallistamistavat voivat olla oppilaslähtöiseen oppilaiden omatoimiseen tai opettajajohtoiseen oppilaiden vastaanottavaan oppimiseen suuntavia työtapoja. Tuloksista ilmeni käsityönopettajien huomioivan oppilaslähtöisyyttä eri tavoin. Opettajat, joilla oli käsityönopettajan aineenopettajan koulutus, huomioivat opetuksessaan oppilaslähtöisyyttä enemmän ja osasivat antaa oppilaslähtöisyydelle mahdollisuuden perusopetuksen opetussuunnitelman rinnalla. (Hilmola 2009, 1–9.)
Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla peruskouluissa opettavia käsityönopettajia, ja haastattelut toteutettiin helmikuussa 2023. Tutkimusaineisto koostui seitsemän käsityönopettajan haastatteluista. Kuusi haastattelua toteutimme haastateltavien työpaikoilla ja yksi haastattelu toteutettiin Zoom- verkkotyökalun välityksellä. Aineisto litteroitiin ja teemoiteltiin tutkimuskysymyksemme aiheiden mukaisesti. Kerätty aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin.
Tämän tutkimuksen myötä voidaan arvostaa entisestään aineenopettajan koulutusta ja siitä saatua aineenhallintaa sekä pedagogisia taitoja.
Oppilaslähtöisyydellä on suuri merkitys kokonaisen käsityöprosessin toteutumisessa. On tärkeää, että oppilas on osallisena kokonaisessa käsityöprosessissa. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että oppilas pääsee itse suunnittelemaan ja ideoimaan työtään sekä myös arvioimaan työskentelyään. Opettajan osallistamistavat voivat olla oppilaslähtöiseen oppilaiden omatoimiseen tai opettajajohtoiseen oppilaiden vastaanottavaan oppimiseen suuntavia työtapoja. Tuloksista ilmeni käsityönopettajien huomioivan oppilaslähtöisyyttä eri tavoin. Opettajat, joilla oli käsityönopettajan aineenopettajan koulutus, huomioivat opetuksessaan oppilaslähtöisyyttä enemmän ja osasivat antaa oppilaslähtöisyydelle mahdollisuuden perusopetuksen opetussuunnitelman rinnalla. (Hilmola 2009, 1–9.)
Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla peruskouluissa opettavia käsityönopettajia, ja haastattelut toteutettiin helmikuussa 2023. Tutkimusaineisto koostui seitsemän käsityönopettajan haastatteluista. Kuusi haastattelua toteutimme haastateltavien työpaikoilla ja yksi haastattelu toteutettiin Zoom- verkkotyökalun välityksellä. Aineisto litteroitiin ja teemoiteltiin tutkimuskysymyksemme aiheiden mukaisesti. Kerätty aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin.
Tämän tutkimuksen myötä voidaan arvostaa entisestään aineenopettajan koulutusta ja siitä saatua aineenhallintaa sekä pedagogisia taitoja.