Emotional intelligence within communication in strategy implementation : A management perspective

Abstract

We live in an era of constant change, in which technology and society evolve so fast that they challenge organizations to rethink their ways of adapting their businesses to meet rapidly changing needs and remain competitive in the market. In recent years, the world has been shaken by major, globally influential events, which together with the fourth industrial revolution have placed great uncertainty in the operating environment of organizations. In the spring of 2020, the coronavirus pandemic (COVID-19) forced most countries in the world to go into lockdown, and two years after that, in February 2022 Russia invaded Ukraine with military forces. These events have influenced the way current management models are perceived and led to the review of new standards for management, in which emotional intelligence has been identified as one component.

A constantly changing environment has affected the working life and competencies that individuals are required to have to succeed at work. Changes in working life have challenged organizations’ management to reconsider, which competencies organizations need to achieve excellent performance and competitive advantage in the market. Achieving superior performance relative to its rivals requires developing a detailed plan, a strategy, by which an organization determines its goals and mission. Sometimes changes in the operating environment require a radical change from the organization, which may imply engaging in strategic change, and successfully implementing a new strategy requires certain skills and competencies from management.

The purpose of this study is to examine what is the role of emotional intelligence within communication in strategy implementation. The research topic is examined from a management perspective to better understand whether managers’ emotional intelligence is a relevant skill when implementing a new strategy. In this qualitative interview research, the research data was collected through five semi-structured interviews with participants who either work themselves in managerial positions or work closely with the organizations’ management. The data were transcribed, coded, categorized, and synthesized through data analysis, which was conducted as an inductive process. To assess the trustworthiness of the research results, they were discussed with the existing literature, and their managerial implications were presented.

According to the study results, emotional intelligence was seen as an important skill in working life in general and for individuals in managerial positions. The results of the research showed that emotional intelligence was considered a skill that promotes the implementation of strategy, which is manifested in communication. In a qualitative study, the conclusions are not based on the generalizability of the research data, but the aim is to better understand the phenomenon being studied by focusing on the quality of the research data instead of the quantity. However, to improve understanding of the role of emotional intelligence in a business context, especially in a situation of change, future research could broaden the focus from emotional intelligence to competencies that managers need to manage emotional issues in their work and how they could benefit from them.

Elämme jatkuvan muutoksen aikakautta, jossa teknologia ja yhteiskunta kehittyvät erittäin nopeasti, haastaen organisaatioita miettimään, miten niiden tulisi mukauttaa liiketoimintatapojaan vastaamaan nopeasti muuttuvia tarpeita sekä säilyttämään kilpailukykynsä markkinoilla. Viime vuosina maailmaa ovat ravistaneet suuret, globaalisti vaikuttavat tapahtumat, jotka yhdessä neljännen teollisen vallankumouksen kanssa ovat aiheuttaneet merkittävää epävarmuutta organisaatioiden toimintaympäristössä. Keväällä 2020 koronaviruspandemia, COVID-19, pakotti useimmat maat sulkeutumaan, ja kaksi vuotta tämän jälkeen Venäjä hyökkäsi Ukrainaan sotilasvoimin. Nämä tapahtumat ovat vaikuttaneet tapaamme tarkastella nykyisiä johtamismalleja ja johtaneet uusien johtamisstandardien tarkasteluun, jossa tunneäly on tunnistettu yhdeksi komponentiksi.

Jatkuvasti muuttuva toimintaympäristö on vaikuttanut työelämään ja taitoihin, joita yksilöiltä vaaditaan työssä menestymiseen. Muutokset työelämässä ovat haastaneet organisaatioiden johdon pohtimaan, mitä osaamista organisaatiolta vaaditaan tulevaisuudessa erinomaisen suorituskykyyn sekä kilpailuedun saavuttamiseksi markkinoilla. Kilpailussa pärjääminen edellyttää yksityiskohtaisen strategian laatimista, jonka kautta organisaatio määrittää tavoitteensa ja tehtävänsä. Joskus ympäristön muutokset johtavat radikaaliin muutokseen yrityksessä, mikä voi tarkoittaa strategiseen muutokseen ryhtymistä. Uuden strategian onnistunut implementointi edellyttää johdolta tietynlaisia taitoja ja osaamista.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella tunneälyn roolia viestinnässä strategian implementoinnissa. Tutkimusaihetta tarkastellaan johdon näkökulmasta, jotta ymmärrettäisiin paremmin, onko johtajien tunneäly merkityksellinen taito uutta strategiaa implementoidessa. Tässä laadullisessa haastattelututkimuksessa tutkimusaineisto kerättiin viiden puolistrukturoidun haastattelun kautta, joihin osallistuneet työskentelevät joko itse johtotehtävissä tai läheisessä yhteistyössä organisaatioiden johdon kanssa. Tietojen analysointi suoritettiin induktiivisena prosessina, jossa tutkimusaineisto litteroitiin, koodattiin, luokiteltiin ja syntetisoitiin. Tutkimustulosten luotettavuuden arvioimiseksi niitä käsiteltiin olemassa olevan kirjallisuuden kanssa ja esiteltiin niiden vaikutukset johtamiseen.

Tutkimustulosten mukaan tunneäly nähtiin tärkeänä taitona työelämässä yleisesti sekä johtotehtävissä toimiville henkilöille erityisesti. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että tunneälyä pidettiin strategian implementointia edistävänä, viestinnässä ilmenevänä osaamisena. Laadullisessa tutkimuksessa johtopäätökset eivät perustu tutkimusaineiston yleistettävyyteen, vaan tavoitteena on ymmärtää paremmin tutkittavaa ilmiötä keskittymällä tutkimusaineiston laatuun sen määrän sijaan. Kuitenkin parantaakseen ymmärrystä tunneälyn roolista liiketoiminnassa, erityisesti muutostilanteessa, tuleva tutkimus voisi laajentaa painopistettä tunneälystä kompetensseihin, joita johtajat tarvitsevat käsitelläkseen emotionaalisia ongelmia työssään ja miten he voisivat hyötyä niistä.