"On aika vaikea lähteä opettamaan, kun musta tuntuu, etten tiedä tarpeeksi." Luokanopettajaopiskelijoiden minäpystyvyys terveystiedon opettamiseen alakoulun ympäristöopissa.
Heilimö, Eevi; Hytönen, Ella (2023-04-18)
"On aika vaikea lähteä opettamaan, kun musta tuntuu, etten tiedä tarpeeksi." Luokanopettajaopiskelijoiden minäpystyvyys terveystiedon opettamiseen alakoulun ympäristöopissa.
Heilimö, Eevi
Hytönen, Ella
(18.04.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023050240041
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023050240041
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää luokanopettajaopiskelijoiden minäpystyvyyttä terveystiedon opettamiseen alakoulun ympäristöopissa. Maailman terveysjärjestö määritteli vuonna 2016 terveysosaamisen tärkeäksi koulutustavoitteeksi maailmanlaajuisesti. Lisäksi suomalainen yhteiskunta ja koululaitos painottavat yhä enemmän terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä teemoja.
Tämä monimenetelmällinen tutkimus on tutkimusotteeltaan sekä määrällinen että laadullinen, ja sen aineisto kerättiin sähköisen kyselylomakkeen ja teemahaastattelun avulla. Tutkimuksen aineisto koostuu luokanopettajaopiskelijoiden (n=92) kyselytutkimuksen vastauksista sekä seitsemän (n=7) opiskelijan haastatteluvastauksista. Tutkittavien määrällisten muuttujien välisiä riippuvuuksia tarkasteltiin Pearsonin korrelaatiokertoimen avulla. Ryhmien välisiä eroja tarkasteltiin yksisuuntaisen varianssianalyysin sekä epäparametristen testien avulla. Laadullinen tutkimusaineisto analysoitiin teorialähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tutkimustulosten mukaan luokanopettajaopiskelijat kokivat minäpystyvyytensä terveystiedon opettamisessa alakoulussa korkeaksi. Lisäksi tuloksista käy ilmi, että luokanopettajaopiskelijat kokivat vahvuuksia monilla eri perusopetuksen terveystiedon sisältöalueilla. Sekä haastatteluiden että kyselylomakkeista saatujen tulosten mukaan luokanopettajaopiskelijat kokivat teoreettiseen tietoon liittyvät sisältöalueet haastavina. Kyselytutkimuksen tulokset viittaavat opettajankoulutuksen arvion ja terveysosaamisen osa-alueiden hallitsemisen väliseen yhteyteen. Kuitenkin haastatteluista ilmeni, ettei opettajankoulutus tue riittävästi opiskelijoiden minäpystyvyyden kehittymistä terveystiedon osalta.
Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi osana opettajankoulutuslaitosten opetussuunnitelman kehittämistä. Opettajilla on suuri vaikutus siihen, minkälaisia terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä valintoja oppilaat tekevät elämässään. Ei siis ole yhdentekevää, miten näitä asioita opetetaan tuleville opettajille.
Tämä monimenetelmällinen tutkimus on tutkimusotteeltaan sekä määrällinen että laadullinen, ja sen aineisto kerättiin sähköisen kyselylomakkeen ja teemahaastattelun avulla. Tutkimuksen aineisto koostuu luokanopettajaopiskelijoiden (n=92) kyselytutkimuksen vastauksista sekä seitsemän (n=7) opiskelijan haastatteluvastauksista. Tutkittavien määrällisten muuttujien välisiä riippuvuuksia tarkasteltiin Pearsonin korrelaatiokertoimen avulla. Ryhmien välisiä eroja tarkasteltiin yksisuuntaisen varianssianalyysin sekä epäparametristen testien avulla. Laadullinen tutkimusaineisto analysoitiin teorialähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tutkimustulosten mukaan luokanopettajaopiskelijat kokivat minäpystyvyytensä terveystiedon opettamisessa alakoulussa korkeaksi. Lisäksi tuloksista käy ilmi, että luokanopettajaopiskelijat kokivat vahvuuksia monilla eri perusopetuksen terveystiedon sisältöalueilla. Sekä haastatteluiden että kyselylomakkeista saatujen tulosten mukaan luokanopettajaopiskelijat kokivat teoreettiseen tietoon liittyvät sisältöalueet haastavina. Kyselytutkimuksen tulokset viittaavat opettajankoulutuksen arvion ja terveysosaamisen osa-alueiden hallitsemisen väliseen yhteyteen. Kuitenkin haastatteluista ilmeni, ettei opettajankoulutus tue riittävästi opiskelijoiden minäpystyvyyden kehittymistä terveystiedon osalta.
Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi osana opettajankoulutuslaitosten opetussuunnitelman kehittämistä. Opettajilla on suuri vaikutus siihen, minkälaisia terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä valintoja oppilaat tekevät elämässään. Ei siis ole yhdentekevää, miten näitä asioita opetetaan tuleville opettajille.