Näytä suppeat kuvailutiedot

Itsemurha-ajatusten ja -yritysten esiintyvyys Turun seudun päihdepalveluissa 2019

Ekman, Vanessa (2023-04-28)

dc.contributor.authorEkman, Vanessa
dc.date.accessioned2023-05-17T16:05:33Z
dc.date.available2023-05-17T16:05:33Z
dc.date.issued2023-04-28
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/10024/174852
dc.description.abstractItsetuhoisuus on päihteiden ongelmakäyttäjillä yleistä. Tämän opinnäytetyön tarkoitus on selvittää itsetuhoisuuden esiintyvyyttä ja taustatekijöitä Turun seudun päihdepalveluissa asioineilla maaliskuussa 2019. Turun seudun päihdepalveluissa asioiville (n=219) tehtiin kyselytutkimus maaliskuussa 2019. Tiedot kerättiin nimettömästi kyselylomakkein. Kyselyssä kartoitettiin itsetuhoisia ajatuksia sekä itsemurhayrityksiä edeltävien 12 kuukauden aikana. Lisäksi kerättiin sosiodemografisia taustatietoja, tietoa päihteiden käytöstä edeltävien 30 vuorokauden ajalta sekä tietoja sosiaali- ja terveyspalveluiden käytöstä edeltävien 12 kuukauden ajalta. Vastaajista 18 prosenttia (n=35/201) kertoi ajatelleensa itsemurhaa ja 8 prosenttia (n=17/201) yrittäneensä itsemurhaa edellisen 12 kuukauden aikana. Itsemurha-ajatuksia raportoineet olivat useammin alle 30-vuotiaita verrattuna vastaajiin, jotka eivät raportoineet itsemurha-ajatuksia (36.1 % vrt. 14.5 %, p=0.002). Bentsodiatsepiinien päihdekäyttö oli yleisempää sekä vakavia itsemurha-ajatuksia (72.2 % vrt. 47.3 %, p=0.007) että itsemurhayrityksiä (88.2 % vrt. 48.3 %, p=0.002) raportoineilla verrattuna vastaajiin, joilla ei ollut itsemurha- ajatuksia tai -yrityksiä. Suurimmalla osalla (58 %) vakavia itsemurha- ajatuksia raportoineista oli jonkinlainen psykiatrinen hoitokontakti edeltävien 12 kuukauden aikana. Suurimmalla osalla itsemurha-ajatuksia raportoineista oli ollut edeltävien 12 kuukauden aikana myös yhteys terveyskeskuslääkäriin (64 %), omaan päihdetyöntekijään (67 %) sekä omaan sosiaalityöntekijään (69 %). Itsetuhoisuus on Turun seudun päihdepalveluiden käyttäjien keskuudessa hyvin yleistä. Monella itsetuhoisella päihteidenkäyttäjällä on psykiatrinen hoitokontakti, mutta arviolta joka kolmas itsemurhaa ajattelevista ei ole psykiatrisen hoidon piirissä. Itsemurha-ajatuksia tulisi kartoittaa päihdepalveluiden piirissä erityisesti nuorilta aikuisilta sekä bentsodiatsepiinejä päihdehakuisesti käyttäviltä.
dc.format.extent22
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.subjectpäihderiippuvuus, päihde, itsemurha, itsetuhoisuus
dc.titleItsemurha-ajatusten ja -yritysten esiintyvyys Turun seudun päihdepalveluissa 2019
dc.type.ontasotfi=Syventävien opintojen kirjallinen työ|en=Second Cycle degree thesis|
dc.rights.accessrightsavoin
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2023050340687
dc.contributor.facultyfi=Lääketieteellinen tiedekunta|en=Faculty of Medicine|
dc.contributor.studysubjectfi=Psykiatria|en=Psychiatry|
dc.contributor.departmentfi=Kliininen laitos|en=Department of Clinical Medicine|


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot