Positiivinen kasvatus hyvinvoinnin ja oppimisen lisääjänä? : Systemaattinen katsaus tuoreimpaan tutkimuskirjallisuuteen
Koivula, Kalle (2023-05-03)
Positiivinen kasvatus hyvinvoinnin ja oppimisen lisääjänä? : Systemaattinen katsaus tuoreimpaan tutkimuskirjallisuuteen
Koivula, Kalle
(03.05.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023050942235
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023050942235
Tiivistelmä
Tutkimukset ovat osoittaneet, että hyvinvoiva ihminen elää terveempänä ja pidempää ja hänen kykynsä oppia on parempi kuin pahoinvoivalla ihmisellä. Positiivinen kasvatus on kasvatuksellinen suuntaus, jossa positiivisen psykologian selvittämää tietoa siitä, mitkä prosessit saavat yksilöt ja yhteisöt voimaan mahdollisimman hyvin ja kukoistamaan yhdistetään parhaisiin opetuskäytänteisiin. Positiivisen psykologian ja positiivisen kasvatuksen tutkimus on edennyt vauhdilla viime vuosina, jolloin kasvatusalan ammattilaisten on hyvä perustaa omat päätöksensä uusimman tutkimustiedon varaan. Tämän Pro Gradu tutkielman tarkoituksena on selvittää systemaattisen kirjalliskatsauksen avulla, mitä uusin tutkimuskirjallisuus kertoo positiivisen psykologian ja positiivisen kasvatuksen interventioiden kyvystä lisätä oppilaiden hyvinvointia tai parantaa oppimistuloksia.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin systemaattista kirjallisuuskatsausta, jossa tutkimusaineistona toimii aiempi tutkimuskirjallisuus. Tutkimusaineistolle asetettiin kriteerejä takaamaan aineiston tasalaatuisuus menetelmien ja tutkimuksellisen laadun suhteen. Koska oltiin kiinnostuneita vain tuoreimmista tutkimustuloksista, julkaisuajankohdaksi asetettiin 1.1.2020- 12.1.2023. Seitsemästä sähköisestä tietokannasta seulottiin 944 alkuperäistutkimuksen joukosta kahdeksan valintakriteerit täyttävän tutkimuksen aineisto, josta tehtiin synteesi. Lähemmässä tarkastelussa huomattiin, että kaksi alkuperäistutkimusta oli liian heikkolaatuisia analysoitaviksi, jolloin lopulliseen analyysiin jäi kuusi tutkimusta.
Tutkimuksessa havaittiin, että neljällä interventiolla kuudesta oli ollut vähintään vähäistä vaikutusta johonkin hyvinvoinnin mittariin ja kahdella interventiolla vaikutus oli ollut merkittävää. Yhdessä tutkimuksessa mitattiin intervention vaikutusta oppimistuloksiin, jota ei havaittu. Tutkimustulos oli samansuuntainen aiempien positiivisen psykologian ja positiivisen kasvatuksen interventioista tehtyjen systemaattisten kirjallisuuskatsausten ja meta-analyysien kanssa. Alkuperäistutkimusten havaittiin olevan menetelmiltään ja käytetyiltä mittareiltaan sekä tutkimukselliselta laadultaan varsin heterogeenisiä, mikä teki johtopäätösten tekemisestä riskialtista. Tutkimuksen tulokset osoittavat tarpeen yhdenmukaistaa positiivisen psykologian ja positiivisen kasvatuksen tutkimusta sekä kehittää tutkimuksen laatua. Lisäksi pohdittiin, minkälaisilla keinoilla opettaja voi luoda hyvinvoinnille ja samalla oppimiselle otollisia olosuhteita luokassaan.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin systemaattista kirjallisuuskatsausta, jossa tutkimusaineistona toimii aiempi tutkimuskirjallisuus. Tutkimusaineistolle asetettiin kriteerejä takaamaan aineiston tasalaatuisuus menetelmien ja tutkimuksellisen laadun suhteen. Koska oltiin kiinnostuneita vain tuoreimmista tutkimustuloksista, julkaisuajankohdaksi asetettiin 1.1.2020- 12.1.2023. Seitsemästä sähköisestä tietokannasta seulottiin 944 alkuperäistutkimuksen joukosta kahdeksan valintakriteerit täyttävän tutkimuksen aineisto, josta tehtiin synteesi. Lähemmässä tarkastelussa huomattiin, että kaksi alkuperäistutkimusta oli liian heikkolaatuisia analysoitaviksi, jolloin lopulliseen analyysiin jäi kuusi tutkimusta.
Tutkimuksessa havaittiin, että neljällä interventiolla kuudesta oli ollut vähintään vähäistä vaikutusta johonkin hyvinvoinnin mittariin ja kahdella interventiolla vaikutus oli ollut merkittävää. Yhdessä tutkimuksessa mitattiin intervention vaikutusta oppimistuloksiin, jota ei havaittu. Tutkimustulos oli samansuuntainen aiempien positiivisen psykologian ja positiivisen kasvatuksen interventioista tehtyjen systemaattisten kirjallisuuskatsausten ja meta-analyysien kanssa. Alkuperäistutkimusten havaittiin olevan menetelmiltään ja käytetyiltä mittareiltaan sekä tutkimukselliselta laadultaan varsin heterogeenisiä, mikä teki johtopäätösten tekemisestä riskialtista. Tutkimuksen tulokset osoittavat tarpeen yhdenmukaistaa positiivisen psykologian ja positiivisen kasvatuksen tutkimusta sekä kehittää tutkimuksen laatua. Lisäksi pohdittiin, minkälaisilla keinoilla opettaja voi luoda hyvinvoinnille ja samalla oppimiselle otollisia olosuhteita luokassaan.