CAD/CAM-tekniikassa käytettävät yhdistelmämuovi- ja hybridimateriaalit
Rekola, Eva (2023-05-04)
CAD/CAM-tekniikassa käytettävät yhdistelmämuovi- ja hybridimateriaalit
Rekola, Eva
(04.05.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023050841721
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023050841721
Tiivistelmä
Tämä syventävien opintojen työ toteutettiin kirjallisuuskatsauksena, joka käsittelee CAD/CAM-tekniikkaa hammasprotetiikassa ja siinä käytettäviä keraamisia materiaaleja sekä hybridi- ja yhdistelmämuovimateriaaleja.
Kirjallisuuskatsauksen aineistona käytettiin PubMed -tietokannan artikkeleita. Tiedonhaussa hakusanana olivat ”ceramic dental materials”, ”CAD/CAM hybrid materials” ja ”CAD/CAM composites”.
CAD/CAM-tekniikka on todettu käyttäjä- ja potilasystävälliseksi, monipuoliseksi ja tehokkaaksi tavaksi valmistaa hammasproteettisia rakenteita. Kiinnostus CAD/CAM-tekniikkaan on lisännyt materiaalivalikoiman monipuolisuutta. Tekniikkaan soveltuvia materiaaliblokkeja on markkinoilla toistakymmentä, mutta mikään näistä ei ole ominaisuuksiltaan täysin yleispätevä. Kliinikon on tärkeää tuntea käyttämänsä materiaalin ominaisuudet, sen edut ja haitat sekä käsittelytapa. Proteettisen työn onnistuminen riippuu materiaalivalinnan lisäksi useista tekijöistä kuten suunnittelusta, potilaan purennasta ja sementoinnista. Osasta materiaaleja on vielä vain vähäistä näyttöä ja kliinistä kokemusta.
Kirjallisuuskatsauksen aineistona käytettiin PubMed -tietokannan artikkeleita. Tiedonhaussa hakusanana olivat ”ceramic dental materials”, ”CAD/CAM hybrid materials” ja ”CAD/CAM composites”.
CAD/CAM-tekniikka on todettu käyttäjä- ja potilasystävälliseksi, monipuoliseksi ja tehokkaaksi tavaksi valmistaa hammasproteettisia rakenteita. Kiinnostus CAD/CAM-tekniikkaan on lisännyt materiaalivalikoiman monipuolisuutta. Tekniikkaan soveltuvia materiaaliblokkeja on markkinoilla toistakymmentä, mutta mikään näistä ei ole ominaisuuksiltaan täysin yleispätevä. Kliinikon on tärkeää tuntea käyttämänsä materiaalin ominaisuudet, sen edut ja haitat sekä käsittelytapa. Proteettisen työn onnistuminen riippuu materiaalivalinnan lisäksi useista tekijöistä kuten suunnittelusta, potilaan purennasta ja sementoinnista. Osasta materiaaleja on vielä vain vähäistä näyttöä ja kliinistä kokemusta.