Valmentajien näkemyksiä jalkapallon harrastamisen merkityksestä maahanmuuttajien kotoutumisessa

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää jalkapallovalmentajien näkemyksiä jalkapallon harrastamisen merkityksestä maahanmuuttajan kotoutumiseen. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua haastattelua. Näkemyksiä haastateltiin kahdeksalta eri juniorijalkapallojoukkueen valmentajalta, joista kolme valmensi Uudellamaalla, kolme Satakunnassa sekä kaksi Pohjanmaalla. Jokaisella haastateltavalla valmentajalla oli kokemusta maahanmuuttajataustaisten pelaajien valmentamisesta sekä jokaisen valmentajan valmennettavassa joukkueessa oli maahanmuuttajataustaisia pelaajia. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään peruskouluikäisten pelaajien harrastamisen merkitystä kotoutumiseen. Jalkapallon harrastamisen merkityksiä maahanmuuttajataustaisten pelaajien kotoutumiseen selvitettiin kielen kehityksen, sosiaalisen pääoman muutosten, uuden kulttuurin kohtaamisen, positiivisten merkitysten ja ristiriitaa asettavien merkitysten kautta. Haastatteluista saatu aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä. Maahanmuuton yhteydessä maahanmuuttaja joutuu uuden kulttuurin pyörteisiin ensimmäisestä päivästä lähtien. Maahanmuuttajalla on omaksuttavaa uuden kielen, ympäristön sekä kulttuurillisten normien, arvojen ja tapojen muodossa. Maahanmuuttajia pyritään yhteiskunnan taholta integroimaan osaksi koko yhteiskuntaa muun muassa kotouttamislailla, yhdenvertaisuuslailla ja erilaisilla poliittisilla päätöksillä koskien maahanmuuttajien tukitoimia kotoutumisen edistämiseksi. Kotoutuminen on maahanmuuttajan sopeutumista kuvaava monitahoinen prosessi, jossa yksilö sulautuu osaksi uutta asuinmaataan. Kotoutumisessa tärkeää on maahanmuuttajan ja kantaväestön välinen yhteistyö, jossa molemmilta osapuolilta vaaditaan aktiivista halua ja työntekoa hyvän kotoutumisen mahdollistamiseksi. Maahanmuuttajille tärkein kotoutumista edistävä paikka on koulu. Maahanmuuttajien olisi hyvä kuitenkin kohdata vertaisiaan myös koulumaailman ulkopuolella. Kantaväestön kanssa tapahtuva yhteistoiminta kartuttaa maahanmuuttajien sosiaalisten verkostojen laajenemista ja oppia uudesta asuinmaasta. Tässä liikunnalla on oiva mahdollisuus astua esiin apuvälineenä kohtaamisille. Liikunnassa yksilöiltä vaaditaan tuttujen urheilulajien ympärillä vähemmän ponnisteluja olla osana porukkaa ja liikuntaympäristöt ovat usein motivoivia ympäristöjä toimia aktiivisesti. Liikunnassa erityisesti urheiluseuroilla ja niiden toimihenkilöillä on tärkeä rooli tukea maahanmuuttajataustaisten pelaajien sopeutumista joukkueisiin tarjoamalla esimerkiksi valmennusta, joka ottaa huomioon pelaajan kulttuurillisen taustan. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että jalkapallovalmentajien näkemysten mukaan jalkapallon harrastamisella on merkitystä maahanmuuttajataustaisten pelaajien kotoutumiselle. Jalkapallon harrastamisen merkitys oli valmentajien mukaan pääosin positiivista ja sisältää paljon mahdollisuuksia, joilla voi olla pitkäaikaisempia merkityksiä yksilön kotouduttua. Harrastuksesta saatavat ystävyyssuhteet ovat tärkeässä osassa maahanmuuttajan kotoutumista ja harrastustoiminnasta voi oppia arkimaailmaan päteviä asioita ja tietoja yhteiskunnallisista säännöistä, normeista ja tavoista. Maahanmuuttajataustaisten pelaajien sopeutuminen joukkueeseen oli tärkeä ehto valmentajille, jotta positiivisia merkityksiä kotoutumiseen saataisiin mahdollisimman paljon. Joukkueeseen sopeutumattomuus näkyi ristiriitoja aiheuttavana asiana. Joukkueen huono ilmapiiri ja valmentajien osaamattomuus ilmapiirin luomisessa ja ylläpitämisessä voi valmentajien mukaan lisätä syrjintää ja haitata henkilön kotoutumista.