Sosioemotionaalinen oppiminen ja sosioemotionaalisten taitojen opetus : opettajien näkemyksiä ja kokemuksia
Kuokkanen, Siiri (2023-04-25)
Sosioemotionaalinen oppiminen ja sosioemotionaalisten taitojen opetus : opettajien näkemyksiä ja kokemuksia
Kuokkanen, Siiri
(25.04.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023052346455
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023052346455
Tiivistelmä
Erilaisten laaja-alaisten taitojen oppiminen on tullut osaksi koulujen arkea. Yksi tällaisista laaja-alaisista sisällöistä on sosioemotionaalisten taitojen oppiminen. Tässä tutkimuksessa selvitettiin opettajien näkemyksiä sosioemotionaalisesta oppimisesta. Näkemyksiä selvitettiin tarkastelemalla opettajien uskomuksia, tietoja ja asenteita sosioemotionaalisesta oppimisesta. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, miten opettajat toteuttavat sosioemotionaalisten taitojen opetusta käytännön työssään. Tieto- ja viestintäteknologian sekä digitaalisuuden hyödyntäminen kouluissa on nykyisin arkipäivää, minkä vuoksi tutkimuksessa selvitettiin myös, minkälaisia digitaalisia alustoja, oppimisympäristöjä, sovelluksia tai välineitä opettajat hyödyntävät sosioemotionaalisten taitojen opetuksessa.
Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena jakamalla kyselylomake sosiaalisessa mediassa sekä lähettämällä kysely opettajille sähköpostitse. Tutkimukseen osallistuneet (N = 68) olivat eri ikäisiä opettajia, joista suurin osa oli naisia. Opettajien näkemyksiä sosioemotionaalisesta oppimisesta kartoitettiin Likert-asteikollisten (”täysin eri mieltä”, ”jokseenkin eri mieltä”, ”ei samaa eikä eri mieltä”, ”jokseenkin samaa mieltä” sekä ”täysin samaa mieltä”) väittämien avulla ja tutkittiin tarkastelemalla väittämistä muodostettujen summamuuttujien frekvenssiluokkia. Opettajien sosioemotionaalisten taitojen opetuskäytänteitä selvitettiin laadullisin menetelmin luokittelun avulla. Sosioemotionaalisten taitojen opetuksessa hyödynnettäviä digitaalisia alustoja, oppimisympäristöjä, sovelluksia ja välineitä tutkittiin tarkastelemalla frekvenssejä.
Opettajien näkemykset sosioemotionaalisesta oppimisesta olivat pääasiassa jokseenkin positiiviset tai sitä positiivisemmat. Opettajista suurin osa toteutti sosioemotionaalisten taitojen opetusta eri oppiaineiden opetuksen yhteydessä. Osa opettajista kertoi, että taitojen opetusta toteutetaan opetuksen lomassa tapahtuvissa tilanteissa tai erikseen sille varattuna aikana. Muutama opettaja kertoi, ettei toteuta juuri ollenkaan kyseisten taitojen opetusta. Lisäksi aineistosta kävi ilmi erilaisia kuvailuja tilanteista, joissa opettajat hyödyntävät tieto- ja viestintäteknologiaa sosioemotionaalisten taitojen opetuksessa. Tilannekuvailujen katsottiin syventävän tietoa siitä, miten opettajat hyödyntävät sosioemotionaalisten taitojen opetuksessa tieto- ja viestintäteknologiaa, minkä vuoksi tällaiset kuvailut huomioitiin omana luokkanaan laadullisen aineiston analyysissä. Sosioemotionaalisten taitojen opetuksessa käytetyistä tieto- ja viestintäteknologisista sekä digitaalisista alustoista, oppimisympäristöistä, sovelluksista ja välineistä suosituimpia olivat erityisesti yhteiskäyttöalustat sekä aiheeseen virittävät materiaalit.
Vaikka opettajien näkemykset olivat pääasiassa jokseenkin positiiviset tai positiivisemmat, antavat tulokset kuitenkin viitteitä siitä, että opettajien sosioemotionaaliseen oppimiseen liittyvissä näkemyksissä on vielä myös kehitettävää. Tähän tutkimukseen osallistuneiden opettajien osalta erityisesti kehitettävää näyttäisi olevan sosioemotionaaliseen oppimiseen liittyvissä uskomuksissa sitoutumisen ja koulun organisaatiokulttuurin osalta sekä sosioemotionaaliseen oppimiseen liittyvissä tiedoissa. Aihe vaatii kuitenkin vielä jatkotutkimusta, sillä suuremmalla aineistolla on mahdollista tarkastella opettajien näkemyksiä vielä laajemmin sekä yleistää saatuja tuloksia myös suurempaan joukkoon.
Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena jakamalla kyselylomake sosiaalisessa mediassa sekä lähettämällä kysely opettajille sähköpostitse. Tutkimukseen osallistuneet (N = 68) olivat eri ikäisiä opettajia, joista suurin osa oli naisia. Opettajien näkemyksiä sosioemotionaalisesta oppimisesta kartoitettiin Likert-asteikollisten (”täysin eri mieltä”, ”jokseenkin eri mieltä”, ”ei samaa eikä eri mieltä”, ”jokseenkin samaa mieltä” sekä ”täysin samaa mieltä”) väittämien avulla ja tutkittiin tarkastelemalla väittämistä muodostettujen summamuuttujien frekvenssiluokkia. Opettajien sosioemotionaalisten taitojen opetuskäytänteitä selvitettiin laadullisin menetelmin luokittelun avulla. Sosioemotionaalisten taitojen opetuksessa hyödynnettäviä digitaalisia alustoja, oppimisympäristöjä, sovelluksia ja välineitä tutkittiin tarkastelemalla frekvenssejä.
Opettajien näkemykset sosioemotionaalisesta oppimisesta olivat pääasiassa jokseenkin positiiviset tai sitä positiivisemmat. Opettajista suurin osa toteutti sosioemotionaalisten taitojen opetusta eri oppiaineiden opetuksen yhteydessä. Osa opettajista kertoi, että taitojen opetusta toteutetaan opetuksen lomassa tapahtuvissa tilanteissa tai erikseen sille varattuna aikana. Muutama opettaja kertoi, ettei toteuta juuri ollenkaan kyseisten taitojen opetusta. Lisäksi aineistosta kävi ilmi erilaisia kuvailuja tilanteista, joissa opettajat hyödyntävät tieto- ja viestintäteknologiaa sosioemotionaalisten taitojen opetuksessa. Tilannekuvailujen katsottiin syventävän tietoa siitä, miten opettajat hyödyntävät sosioemotionaalisten taitojen opetuksessa tieto- ja viestintäteknologiaa, minkä vuoksi tällaiset kuvailut huomioitiin omana luokkanaan laadullisen aineiston analyysissä. Sosioemotionaalisten taitojen opetuksessa käytetyistä tieto- ja viestintäteknologisista sekä digitaalisista alustoista, oppimisympäristöistä, sovelluksista ja välineistä suosituimpia olivat erityisesti yhteiskäyttöalustat sekä aiheeseen virittävät materiaalit.
Vaikka opettajien näkemykset olivat pääasiassa jokseenkin positiiviset tai positiivisemmat, antavat tulokset kuitenkin viitteitä siitä, että opettajien sosioemotionaaliseen oppimiseen liittyvissä näkemyksissä on vielä myös kehitettävää. Tähän tutkimukseen osallistuneiden opettajien osalta erityisesti kehitettävää näyttäisi olevan sosioemotionaaliseen oppimiseen liittyvissä uskomuksissa sitoutumisen ja koulun organisaatiokulttuurin osalta sekä sosioemotionaaliseen oppimiseen liittyvissä tiedoissa. Aihe vaatii kuitenkin vielä jatkotutkimusta, sillä suuremmalla aineistolla on mahdollista tarkastella opettajien näkemyksiä vielä laajemmin sekä yleistää saatuja tuloksia myös suurempaan joukkoon.