Suomalaisten hoitotyön opettajien itsearvioitu pedagoginen kompetenssi
Kukkoaho, Mona (2023-04-28)
Suomalaisten hoitotyön opettajien itsearvioitu pedagoginen kompetenssi
(28.04.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023052346953
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023052346953
Tiivistelmä
Hoitotyön opettajan tehtävänä on opettaa, ohjata ja tukea opiskelijoita tulevaisuuden hoitotyön ammattilaisiksi kehittymisessä. Kehittyvä terveydenhuolto, niukat resurssit ja muuttuvat oppimisympäristöt asettavat yhä korkeampia vaatimuksia hoitotyön opettajien pedagogiselle kompetenssille. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata suomalaisten hoitotyön opettajien itsearvioitua pedagogista kompetenssia ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä. Tämä tutkimus on osa A New Agenda for Nurse Educator Education in Europe (New Nurse Educator) -hanketta, jonka tavoitteena on yhtenäistää hoitotyön opettajankoulutusta Euroopassa.
Tutkimus toteutettiin poikkileikkaustutkimuksena ja aineisto kerättiin sähköisellä kyselyllä syksyn 2021 aikana. Vastaajina oli hoitotyön opettajia (n=117) kymmenestä suomalaisesta ammattikorkeakoulusta. Hoitotyön opettajat arvioivat kompetenssiaan kahdeksalla Evaluation of Requirements of Nurse Teachers (ERNT) -mittarin (©Salminen 2000) väittämällä ja 15 Health and Social Care Educator's Competence (HeSoEduCo) -mittarin (©Mikkonen ym. 2019) väittämällä. Lisäksi hoitotyön opettajilta kerättiin taustatietoja. Aineisto analysoitiin tilastollisesti. Pedagogiseen kompetenssiin yhteydessä olevia tekijöitä analysoitiin Spearmanin korrelaatiokertoimella ja Kruskal- Wallisin testillä.
Hoitotyön opettajat arvioivat pedagogisen kompetenssinsa yleisesti hyväksi. Opiskelijoiden ammatillisen kehittymisen ohjausosaaminen oli opettajien vahvin osa-alue. Kaikilla vastaajilla oli pedagogisia opintoja taustalla. Ikä, koulutustaso ja työkokemus opettajana olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä useisiin pedagogisen kompetenssin osa-alueisiin. Ainoastaan arviointitaitoihin ei taustatekijöillä ollut yhteyttä. Hoitotyön opettajien iällä oli tilastollisesti merkittävää positiivista korrelaatiota useisiin eri osa-alueisiin. Korkeimmalla suoritetulla tutkinnolla oli tilastollisesti merkitsevä yhteys opiskelijalähtöiseen pedagogiseen osaamiseen (p=0,005). Työkokemus hoitotyön opettajana oli merkittävin pedagogiseen kompetenssiin yhteydessä oleva tekijä ja sillä oli yhteys useampaan eri osa-alueeseen. Mitä enemmän hoitotyön opettajilla oli työkokemusta opettamisesta, sitä korkeammaksi he arvioivat pedagogisen kompetenssinsa.
Tulokset osoittavat koulutuksen ja opetuskokemuksen tärkeyden hoitotyön opettajan pedagogisen kompetenssin muodostumisessa. Jatkuva oppiminen ja opetusharjoittelun merkitys tulisi huomioida hoitotyön opettajankoulutusta ja täydennyskoulutusta kehitettäessä. Nurse educators are responsible for teaching, mentoring and guiding nursing students to become future professionals in the challenging field of health care. The purpose of this study is to describe Finnish nurse educators’ self-evaluated competence and factors related to it. This study is a part of A New Agenda for Nurse Educator Education in Europe (New Nurse Educator) project, which aims for uniform nurse educator education in Europe.
A descriptive cross-sectional design was used in this study and the data were collected with electronic survey. Nurse educators from ten Finnish university of applied sciences were invited to the study using cluster sampling. Response rate was 30 %. Nurse educators evaluated their competence with eight items derived from Evaluation of Requirements of Nurse Teachers (ERNT) tool (©Salminen 2000) with 5-point Likert scale and 15 items derived from Health and Social Care Educator's Competence (HeSoEduCo) instrument (©Mikkonen et al. 2019) with 4-point Likert scale. Additionally, nurse educators’ background factors were collected. The data were analyzed statistically. Factors related to pedagogic competence were analyzed with Spearman’s correlation and Kruskal-Wallis tests.
Nurse educators (n=117) evaluated their pedagogic competence good in general. Competence in mentoring student into professional competence development was the teachers’ strongest area. They all had conducted pedagogic studies. Age, education level and work experience as a nurse educator were related to several areas of pedagogic competence. Only evaluation skills were not related to any of the background factors. Nurse educators’ age had statistically significant positive correlation with several pedagogic competence areas. The highest educational level had statistically significant connection to competence in student-centered pedagogy (p=0,005). Work experience as a nurse educator was the most significant factor to pedagogic competence and it had connection to several competence areas. The more work experience as nurse educators the educators had, the higher they evaluated their pedagogic competence.
The results indicate the important role of education and gaining experience as a teacher. Continuing education and teaching practice should be prioritized when developing nurse educator education and further education.
Tutkimus toteutettiin poikkileikkaustutkimuksena ja aineisto kerättiin sähköisellä kyselyllä syksyn 2021 aikana. Vastaajina oli hoitotyön opettajia (n=117) kymmenestä suomalaisesta ammattikorkeakoulusta. Hoitotyön opettajat arvioivat kompetenssiaan kahdeksalla Evaluation of Requirements of Nurse Teachers (ERNT) -mittarin (©Salminen 2000) väittämällä ja 15 Health and Social Care Educator's Competence (HeSoEduCo) -mittarin (©Mikkonen ym. 2019) väittämällä. Lisäksi hoitotyön opettajilta kerättiin taustatietoja. Aineisto analysoitiin tilastollisesti. Pedagogiseen kompetenssiin yhteydessä olevia tekijöitä analysoitiin Spearmanin korrelaatiokertoimella ja Kruskal- Wallisin testillä.
Hoitotyön opettajat arvioivat pedagogisen kompetenssinsa yleisesti hyväksi. Opiskelijoiden ammatillisen kehittymisen ohjausosaaminen oli opettajien vahvin osa-alue. Kaikilla vastaajilla oli pedagogisia opintoja taustalla. Ikä, koulutustaso ja työkokemus opettajana olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä useisiin pedagogisen kompetenssin osa-alueisiin. Ainoastaan arviointitaitoihin ei taustatekijöillä ollut yhteyttä. Hoitotyön opettajien iällä oli tilastollisesti merkittävää positiivista korrelaatiota useisiin eri osa-alueisiin. Korkeimmalla suoritetulla tutkinnolla oli tilastollisesti merkitsevä yhteys opiskelijalähtöiseen pedagogiseen osaamiseen (p=0,005). Työkokemus hoitotyön opettajana oli merkittävin pedagogiseen kompetenssiin yhteydessä oleva tekijä ja sillä oli yhteys useampaan eri osa-alueeseen. Mitä enemmän hoitotyön opettajilla oli työkokemusta opettamisesta, sitä korkeammaksi he arvioivat pedagogisen kompetenssinsa.
Tulokset osoittavat koulutuksen ja opetuskokemuksen tärkeyden hoitotyön opettajan pedagogisen kompetenssin muodostumisessa. Jatkuva oppiminen ja opetusharjoittelun merkitys tulisi huomioida hoitotyön opettajankoulutusta ja täydennyskoulutusta kehitettäessä.
A descriptive cross-sectional design was used in this study and the data were collected with electronic survey. Nurse educators from ten Finnish university of applied sciences were invited to the study using cluster sampling. Response rate was 30 %. Nurse educators evaluated their competence with eight items derived from Evaluation of Requirements of Nurse Teachers (ERNT) tool (©Salminen 2000) with 5-point Likert scale and 15 items derived from Health and Social Care Educator's Competence (HeSoEduCo) instrument (©Mikkonen et al. 2019) with 4-point Likert scale. Additionally, nurse educators’ background factors were collected. The data were analyzed statistically. Factors related to pedagogic competence were analyzed with Spearman’s correlation and Kruskal-Wallis tests.
Nurse educators (n=117) evaluated their pedagogic competence good in general. Competence in mentoring student into professional competence development was the teachers’ strongest area. They all had conducted pedagogic studies. Age, education level and work experience as a nurse educator were related to several areas of pedagogic competence. Only evaluation skills were not related to any of the background factors. Nurse educators’ age had statistically significant positive correlation with several pedagogic competence areas. The highest educational level had statistically significant connection to competence in student-centered pedagogy (p=0,005). Work experience as a nurse educator was the most significant factor to pedagogic competence and it had connection to several competence areas. The more work experience as nurse educators the educators had, the higher they evaluated their pedagogic competence.
The results indicate the important role of education and gaining experience as a teacher. Continuing education and teaching practice should be prioritized when developing nurse educator education and further education.