”Selkein arviointitapa edelleen tänä päivänä on tietysti nää tällaset perinteiset kokeet.” : Luokanopettajien käsityksiä hyvistä arviointikäytänteistä, arvioinnin haasteista sekä heidän kokemuksensa omasta arviointiosaamisestaan
Koskela, Tuulia (2023-05-04)
”Selkein arviointitapa edelleen tänä päivänä on tietysti nää tällaset perinteiset kokeet.” : Luokanopettajien käsityksiä hyvistä arviointikäytänteistä, arvioinnin haasteista sekä heidän kokemuksensa omasta arviointiosaamisestaan
Koskela, Tuulia
(04.05.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023052346273
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023052346273
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tavoitteena oli tutkia opettajien käsityksiä hyvistä arviointikäytänteistä sekä heidän kokemiaan haasteita arvioinnin toteuttamisessa. Lisäksi tutkielman tavoitteena oli tutkia opettajien kokemuksia omasta arviointiosaamisestaan.
Tämä tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimukseen osallistui viisi luokanopettajaa, joiden työkokemus luokanopettajan tehtävissä vaihteli puolentoista ja kahdenkymmenen vuoden välillä. Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Tutkimuskysymyksiä analysoitiin sekä aineistolähtöisen että teoriaohjaavan analyysin menetelmällä.
Tutkimuksesta ilmeni, että opettajat pohtivat hyviä arviointikäytänteitä useasta eri näkökulmasta. Opettajien hyvät arvioitikäytänteet liittyivät arviointimenetelmien monipuolisuuteen, oppitunneilla tehtävään oppimisen ohjaamiseen, opettajien väliseen yhteistyöhön, arvioinnin tavoitteiden ja kriteerien selventämiseen sekä näytön keräämiseen. Opettajat käyttivät arvioinnissaan erilaisia arviointimenetelmiä. Kokeet ja muut summatiivisen arvioinnin menetelmät olivat kuitenkin suuressa roolissa arvioinnissa. Opettajat havainnoivat oppilaita ja antoivat heille palautetta. Yhteistyötä muiden opettajien kanssa pidettiin tärkeänä yhteisten arviointikriteerien ja arvioinnin yhdenvertaisuuden kannalta. Opettajat selvensivät arvioinnin tavoitteita ja kriteerejä itselleen ja oppilaille, joskin opetussuunnitelman perusteissa mainittuja arviointikriteerejä pidettiin liian epämääräisinä. Näytön keräämistä arvioinnin perusteeksi opettajat pitivät tärkeänä ja oppilaiden suorituksia dokumentoitiin perustellun arvosanan muodostamiseksi.
Omaa arviointiosaamistaan opettajat reflektoivat suurimmaksi osaksi arvioinnin käytännön toteutuksen näkökulmasta. Opettajat kokivat käyttävänsä monipuolisia arviointimenetelmiä ja olevansa hyviä kannustavan palautteen antamisessa oppilaalle. Arvosanan antamisen opettajat kokivat haastavaksi ja toteuttamansa oppilaiden itse- ja vertaisarvioinnin liian vähäiseksi. Opettajat kokivat ymmärtävänsä arvioinnin tarkoituksen sekä arviointiperusteet. Arviointietiikkaansa opettajat reflektoivat vain vähän.
Tämä tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimukseen osallistui viisi luokanopettajaa, joiden työkokemus luokanopettajan tehtävissä vaihteli puolentoista ja kahdenkymmenen vuoden välillä. Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Tutkimuskysymyksiä analysoitiin sekä aineistolähtöisen että teoriaohjaavan analyysin menetelmällä.
Tutkimuksesta ilmeni, että opettajat pohtivat hyviä arviointikäytänteitä useasta eri näkökulmasta. Opettajien hyvät arvioitikäytänteet liittyivät arviointimenetelmien monipuolisuuteen, oppitunneilla tehtävään oppimisen ohjaamiseen, opettajien väliseen yhteistyöhön, arvioinnin tavoitteiden ja kriteerien selventämiseen sekä näytön keräämiseen. Opettajat käyttivät arvioinnissaan erilaisia arviointimenetelmiä. Kokeet ja muut summatiivisen arvioinnin menetelmät olivat kuitenkin suuressa roolissa arvioinnissa. Opettajat havainnoivat oppilaita ja antoivat heille palautetta. Yhteistyötä muiden opettajien kanssa pidettiin tärkeänä yhteisten arviointikriteerien ja arvioinnin yhdenvertaisuuden kannalta. Opettajat selvensivät arvioinnin tavoitteita ja kriteerejä itselleen ja oppilaille, joskin opetussuunnitelman perusteissa mainittuja arviointikriteerejä pidettiin liian epämääräisinä. Näytön keräämistä arvioinnin perusteeksi opettajat pitivät tärkeänä ja oppilaiden suorituksia dokumentoitiin perustellun arvosanan muodostamiseksi.
Omaa arviointiosaamistaan opettajat reflektoivat suurimmaksi osaksi arvioinnin käytännön toteutuksen näkökulmasta. Opettajat kokivat käyttävänsä monipuolisia arviointimenetelmiä ja olevansa hyviä kannustavan palautteen antamisessa oppilaalle. Arvosanan antamisen opettajat kokivat haastavaksi ja toteuttamansa oppilaiden itse- ja vertaisarvioinnin liian vähäiseksi. Opettajat kokivat ymmärtävänsä arvioinnin tarkoituksen sekä arviointiperusteet. Arviointietiikkaansa opettajat reflektoivat vain vähän.