Viherkatot sekä kaupungistumisen ja ilmastonmuutoksen haasteet
Sjöblom, Niklas (2023-05-04)
Viherkatot sekä kaupungistumisen ja ilmastonmuutoksen haasteet
Sjöblom, Niklas
(04.05.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023052548111
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023052548111
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa on keskitytty viherkattoihin ja niihin liittyviin perusteisiin ja keskeisiin tekijöihin. Tutkimuksessa selvitettiin viherkattojen määrää, merkitystä ja hyödyntämismahdollisuuksia yhtenä käytännön keinona sopeutua ilmastonmuutokseen kaupunkiympäristössä. Tutkimuskysymyksillä pyrittiin muodostamaan kokonaiskuvaa viherkattojen hyödyntämismahdollisuuksista ja niihin vaikuttavista tekijöistä. Tutkimuksessa on esimerkkikaupunkien kautta nostettu esiin muutamia esimerkkejä, miten näissä kaupungeissa on pyritty kehittämään vihreää infrastruktuuria. Lisäksi esimerkkikaupungeista selvitettiin viherkattojen määrää. Viherkatto on rakennuksen katto, joka on suunniteltu niin, että sen päällä voi ja on tarkoitus kasvattaa kasveja. Viherkatoilla voidaan vähentää kaupunkien ympäristöongelmia.
Tutkielmani on laadullinen tutkimus, jossa menetelmänä käytettiin teorialähtöistä sisällönanalyysiä. Teoria minulla on muodostettu aikaisempien tutkimuksien ja kirjallisuuden pohjalta vihreän infrastruktuurin ja viherkattojen ympärille. Tutkimukseni lähdeaineisto muodostuu vihreää infrastruktuuria ja viherkattoja käsittelevästä tutkimuskirjallisuudesta ja asiantuntijahaastatteluista. Tutkimuskirjallisuudella muodostettiin tutkimuksen teoreettinen pohja ja viitekehys. Asiantuntijahaastatteluilla haettiin vastauksia tutkimuskysymyksiin, täydennettiin teoriapohjaa ja haettiin tietoa esimerkkikaupungeista vertailua varten.
Viherkattojen on todettu tuovan monia erilaisia rakenteellisia, fyysisiä, inhimillisiä, taloudellisia ja henkisiä hyötyjä ja etuja. Lähdeaineiston perusteella viherkatoista saatavat hyödyt voidaan tulkintani mukaan jakaa kahdeksaan kaupunkiasumiseen liittyvään osakokonaisuuteen. Nämä ovat lämmön säätely, hule- ja sadevesien hallinta, talous, elinolosuhteet ja viihtyvyys, terveysvaikutukset, vapaa-ajan käyttömahdollisuudet, ruoantuotanto ja luonnon monimuotoisuus. Haastatteluista ilmeni viherkatoilla olevan monia hyötyä, jotka voidaan jakaa kolmeen eri kategoriaan. Nämä ovat fyysiset, henkiset ja taloudelliset hyödyt. Viherkattojen haittoja ja haasteita haastateltavat pystyivät esittämään huomattavasti hyötyjä vähemmän.
Viherkatot ovat yksi keskeinen keino vastata ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Viherkattojen moninaiset hyödyt on tunnistettu eri puolella maailmaa. Euroopassa johtavia viherkattokaupunkeja ovat olleet esimerkiksi Stuttgart ja Malmö. Niissä kehitetyillä toimintamalleilla ja tutkimustoiminnalla on luotu edellytykset viherkattojen laajempaan hyödyntämiseen globaalisti.
Haastattelujen perusteella viherkattojen määrä on lisääntynyt kaikissa esimerkkikaupungeissa 10 vuoden aikana. Saksassa ja Ruotsissa viherkatot ovat jo vanhempi ilmiö. Suomessa ymmärrys viherkatoista ja niiden merkityksestä on viime vuosina kasvanut. Saksa on toiminut viherkattojen mallimaana, mutta haastattelujen mukaan kaupunkien viherkattojen suunnittelussa ei ole suoraan otettu mallia muista kaupungeista. Kaavoituksella on tärkeä rooli viherkattojen yleisyyteen, mutta pelkällä kaavoituksella ei kuitenkaan vielä taata viherkattojen rakentamista.
Tutkielmani on laadullinen tutkimus, jossa menetelmänä käytettiin teorialähtöistä sisällönanalyysiä. Teoria minulla on muodostettu aikaisempien tutkimuksien ja kirjallisuuden pohjalta vihreän infrastruktuurin ja viherkattojen ympärille. Tutkimukseni lähdeaineisto muodostuu vihreää infrastruktuuria ja viherkattoja käsittelevästä tutkimuskirjallisuudesta ja asiantuntijahaastatteluista. Tutkimuskirjallisuudella muodostettiin tutkimuksen teoreettinen pohja ja viitekehys. Asiantuntijahaastatteluilla haettiin vastauksia tutkimuskysymyksiin, täydennettiin teoriapohjaa ja haettiin tietoa esimerkkikaupungeista vertailua varten.
Viherkattojen on todettu tuovan monia erilaisia rakenteellisia, fyysisiä, inhimillisiä, taloudellisia ja henkisiä hyötyjä ja etuja. Lähdeaineiston perusteella viherkatoista saatavat hyödyt voidaan tulkintani mukaan jakaa kahdeksaan kaupunkiasumiseen liittyvään osakokonaisuuteen. Nämä ovat lämmön säätely, hule- ja sadevesien hallinta, talous, elinolosuhteet ja viihtyvyys, terveysvaikutukset, vapaa-ajan käyttömahdollisuudet, ruoantuotanto ja luonnon monimuotoisuus. Haastatteluista ilmeni viherkatoilla olevan monia hyötyä, jotka voidaan jakaa kolmeen eri kategoriaan. Nämä ovat fyysiset, henkiset ja taloudelliset hyödyt. Viherkattojen haittoja ja haasteita haastateltavat pystyivät esittämään huomattavasti hyötyjä vähemmän.
Viherkatot ovat yksi keskeinen keino vastata ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Viherkattojen moninaiset hyödyt on tunnistettu eri puolella maailmaa. Euroopassa johtavia viherkattokaupunkeja ovat olleet esimerkiksi Stuttgart ja Malmö. Niissä kehitetyillä toimintamalleilla ja tutkimustoiminnalla on luotu edellytykset viherkattojen laajempaan hyödyntämiseen globaalisti.
Haastattelujen perusteella viherkattojen määrä on lisääntynyt kaikissa esimerkkikaupungeissa 10 vuoden aikana. Saksassa ja Ruotsissa viherkatot ovat jo vanhempi ilmiö. Suomessa ymmärrys viherkatoista ja niiden merkityksestä on viime vuosina kasvanut. Saksa on toiminut viherkattojen mallimaana, mutta haastattelujen mukaan kaupunkien viherkattojen suunnittelussa ei ole suoraan otettu mallia muista kaupungeista. Kaavoituksella on tärkeä rooli viherkattojen yleisyyteen, mutta pelkällä kaavoituksella ei kuitenkaan vielä taata viherkattojen rakentamista.