Portfoliotyöskentelyn hyödyt ja haasteet musiikin opiskelussa ja arvioinnissa : Tapaustutkimus portfoliotyöskentelyn käytöstä osana musiikinopetusta
Silfvenius, Ella (2023-04-24)
Portfoliotyöskentelyn hyödyt ja haasteet musiikin opiskelussa ja arvioinnissa : Tapaustutkimus portfoliotyöskentelyn käytöstä osana musiikinopetusta
Silfvenius, Ella
(24.04.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023052648753
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023052648753
Tiivistelmä
Digitaaliset portfoliot ovat kasvattaneet suosiotaan jo vuosikymmenten ajan, ja maailmanlaajuisen
COVID-19-pandemian aikana ja sen jälkeen digitaalista portfoliotyöskentelyä on hyödynnetty
opiskelumaailmassa alakouluista korkeakouluihin enenevissä määrin. Tämän tutkimuksen tavoitteena
olikin selvittää, mitä hyötyjä ja haasteita portfoliotyöskentelyn käyttöön liittyy osana
musiikinopetusta. Tutkimusaineisto koostui haastattelu-, havainnointi- ja kyselyaineistosta.
Haastatteluun osallistui yksi varsinaissuomalainen musiikinopettaja, ja haastattelu oli puolistrukturoitu
teemahaastattelu. Kyselyyn vastasi haastatellun musiikinopettajan musiikinryhmä, johon kuului 23
kuudesluokkalaista oppilasta. Lisäksi tutkimukseen sisältyi kaksi havainnointikertaa kyseisen
musiikinopettajan musiikintunneilla.
Tutkimuksen tuloksista selvisi, että portfoliotyöskentely samanaikaisesti helpottaa opettajan työtä,
mutta myös lisää työmäärää. Portfoliotyöskentely tuo myös näkyväksi oppilaan osaamisen sekä
opettajalle että oppilaalle itselleen, näin myös arvioinnista tulee oikeudenmukaisempaa, kun
oppimisesta jää konkreettinen jälki. Tuloksista kävi myös ilmi, että portfoliotyöskentely itsessään ei
lisää oppilaiden motivoituneisuutta musiikin opiskelua kohtaan, sillä oppilaiden joukkoon mahtuu aina
niitä, joita opiskelu ei kiinnosta, ja jotka suorittavat vain vähimmäisvaatimuksen. Tuloksista selvisi
kuitenkin, että moni oppilaista motivoitui portfoliotyöskentelystä ja valitsisi sen perinteisen soitto- tai
laulukokeen sijaan musiikin arviointimenetelmäksi.
Tutkimuksesta saatujen tulosten perusteella portfoliotyöskentelyllä voidaan todeta olevan sekä hyötyjä
että haasteita musiikin opiskeluun ja arviointiin liittyen. Tuloksia on mahdollista hyödyntää
musiikinopetuksen suunnittelussa ja kehittämisessä, ja erityisesti arvioinnin osalta on syytä ottaa
huomioon ja tarkasteluun portfoliotyöskentelyyn liittyvät hyödyt sekä haasteet. Mielenkiintoinen
jatkotutkimus voisi olla saman tutkimuksen teettäminen useammalle musiikinryhmälle ja saatujen
tulosten vertailu. Myös haastattelussa esiin nousseesta opettajan työmäärän lisääntymisestä saisi
jalostettua mielenkiintoisen tutkimuksen opettajien työssäjaksamisesta.
COVID-19-pandemian aikana ja sen jälkeen digitaalista portfoliotyöskentelyä on hyödynnetty
opiskelumaailmassa alakouluista korkeakouluihin enenevissä määrin. Tämän tutkimuksen tavoitteena
olikin selvittää, mitä hyötyjä ja haasteita portfoliotyöskentelyn käyttöön liittyy osana
musiikinopetusta. Tutkimusaineisto koostui haastattelu-, havainnointi- ja kyselyaineistosta.
Haastatteluun osallistui yksi varsinaissuomalainen musiikinopettaja, ja haastattelu oli puolistrukturoitu
teemahaastattelu. Kyselyyn vastasi haastatellun musiikinopettajan musiikinryhmä, johon kuului 23
kuudesluokkalaista oppilasta. Lisäksi tutkimukseen sisältyi kaksi havainnointikertaa kyseisen
musiikinopettajan musiikintunneilla.
Tutkimuksen tuloksista selvisi, että portfoliotyöskentely samanaikaisesti helpottaa opettajan työtä,
mutta myös lisää työmäärää. Portfoliotyöskentely tuo myös näkyväksi oppilaan osaamisen sekä
opettajalle että oppilaalle itselleen, näin myös arvioinnista tulee oikeudenmukaisempaa, kun
oppimisesta jää konkreettinen jälki. Tuloksista kävi myös ilmi, että portfoliotyöskentely itsessään ei
lisää oppilaiden motivoituneisuutta musiikin opiskelua kohtaan, sillä oppilaiden joukkoon mahtuu aina
niitä, joita opiskelu ei kiinnosta, ja jotka suorittavat vain vähimmäisvaatimuksen. Tuloksista selvisi
kuitenkin, että moni oppilaista motivoitui portfoliotyöskentelystä ja valitsisi sen perinteisen soitto- tai
laulukokeen sijaan musiikin arviointimenetelmäksi.
Tutkimuksesta saatujen tulosten perusteella portfoliotyöskentelyllä voidaan todeta olevan sekä hyötyjä
että haasteita musiikin opiskeluun ja arviointiin liittyen. Tuloksia on mahdollista hyödyntää
musiikinopetuksen suunnittelussa ja kehittämisessä, ja erityisesti arvioinnin osalta on syytä ottaa
huomioon ja tarkasteluun portfoliotyöskentelyyn liittyvät hyödyt sekä haasteet. Mielenkiintoinen
jatkotutkimus voisi olla saman tutkimuksen teettäminen useammalle musiikinryhmälle ja saatujen
tulosten vertailu. Myös haastattelussa esiin nousseesta opettajan työmäärän lisääntymisestä saisi
jalostettua mielenkiintoisen tutkimuksen opettajien työssäjaksamisesta.