Teosofi, kielenkääntäjä ja yhteisvapaamuurari Kyllikki Ignatius : Naisten toimijuus esoteerisissa liikkeissä 1900–luvun alun Suomessa
Tiilikainen, Tiina (2023-05-02)
Teosofi, kielenkääntäjä ja yhteisvapaamuurari Kyllikki Ignatius : Naisten toimijuus esoteerisissa liikkeissä 1900–luvun alun Suomessa
Tiilikainen, Tiina
(02.05.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023053050534
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023053050534
Tiivistelmä
Tutkimus tarkastelee naisten toimijuuden erilaisia ilmenemismuotoja esoteerisissa liikkeissä vuosisadan vaihteen Suomessa ja pohtii toimijuuteen liittyneitä valintoja sekä motiiveja valintojen takana. Suomalaisen teosofin, kielenkääntäjän ja yhteisvapaamuurari Kyllikki Ignatiuksen (1877–1951) elämä avaa näkymän aktiivisen naistoimijan monenlaisiin rooleihin ja toimintakenttiin. Toimijuus muodostuu monista eri tasoista ja tavoista. Toimijuuteen liittyy monia erilaisia rooleja, jotka vaihtelevat sen mukaan millaisessa tilanteessa ja seurassa henkilö toteuttaa toimijuuttaan.
Tutkimuksen lähtökohtana on yksityisessä arkistossa säilytettävä aineisto, joka sisältää Ignatiuksen käännöksiä, omia tekstejä ja joitakin hänelle lähetettyjä kirjeitä, kortteja ja niiden jäljennöksiä. Lisäksi aineistona hyödynnetään Kansalliskirjaston digitaalista sanoma- ja aikakauslehtiarkistoa, sillä Ignatius toimi sekä avustajana että päätoimittajana useassa esoteerisessa lehdessä. Tärkeimpänä metodina on lähiluku, jonka avulla pyritään intensiivistä ja toistuvaa luentaa tehden tavoittamaan yksityiskohtien lisäksi mahdollisimman laajasti kirjeissä ja muissa teksteissä luettavissa olevat monenlaiset merkitykset.
Ignatius on jäänyt lähes tuntemattomaksi nimeksi, vaikka oli aktiivinen teosofisen kirjallisuuden kääntäjä ja suomalaisen teosofian keskushenkilönä tunnetun Pekka Ervastin läheinen työtoveri ja ystävä. Ignatius kiinnostui esoteerisista liikkeistä parikymppisenä ja pysyi niistä kiinnostuneena koko elämänsä ajan. Esoteerisissa liikkeissä toimiminen avasi naisille uusia ovia, sillä monissa järjestöissä naisilla oli uudenlaisia työllistymismahdollisuuksia ja enemmän vaikutusvaltaa kuin siviilielämässä oli totuttu.
Tutkimuksen tuloksena ei ole Ignatiuksen kattava biografia, sillä tavoitteiltaan tutkimus asemoituu mikrohistorialliselle tutkimuskentälle, jossa yhden ihmisen henkilöhistoria peilaa laajemmin oman aikansa yhteiskuntaa ja siinä tapahtuneita muutoksia. Tutkimustuloksena koottu kuvaus Ignatiuksen toimijuudesta on monipuolinen, mutta kuitenkin vain paloista koottu osittainen ja epätäydellinen kuva. Se ei ole ainoa totuus, vaan tutkimuksessa käytetyn aineiston kertoma tarina naisten toimijuudesta esoteerisissa liikkeissä; sen yksi mahdollinen versio.
Tutkimuksen lähtökohtana on yksityisessä arkistossa säilytettävä aineisto, joka sisältää Ignatiuksen käännöksiä, omia tekstejä ja joitakin hänelle lähetettyjä kirjeitä, kortteja ja niiden jäljennöksiä. Lisäksi aineistona hyödynnetään Kansalliskirjaston digitaalista sanoma- ja aikakauslehtiarkistoa, sillä Ignatius toimi sekä avustajana että päätoimittajana useassa esoteerisessa lehdessä. Tärkeimpänä metodina on lähiluku, jonka avulla pyritään intensiivistä ja toistuvaa luentaa tehden tavoittamaan yksityiskohtien lisäksi mahdollisimman laajasti kirjeissä ja muissa teksteissä luettavissa olevat monenlaiset merkitykset.
Ignatius on jäänyt lähes tuntemattomaksi nimeksi, vaikka oli aktiivinen teosofisen kirjallisuuden kääntäjä ja suomalaisen teosofian keskushenkilönä tunnetun Pekka Ervastin läheinen työtoveri ja ystävä. Ignatius kiinnostui esoteerisista liikkeistä parikymppisenä ja pysyi niistä kiinnostuneena koko elämänsä ajan. Esoteerisissa liikkeissä toimiminen avasi naisille uusia ovia, sillä monissa järjestöissä naisilla oli uudenlaisia työllistymismahdollisuuksia ja enemmän vaikutusvaltaa kuin siviilielämässä oli totuttu.
Tutkimuksen tuloksena ei ole Ignatiuksen kattava biografia, sillä tavoitteiltaan tutkimus asemoituu mikrohistorialliselle tutkimuskentälle, jossa yhden ihmisen henkilöhistoria peilaa laajemmin oman aikansa yhteiskuntaa ja siinä tapahtuneita muutoksia. Tutkimustuloksena koottu kuvaus Ignatiuksen toimijuudesta on monipuolinen, mutta kuitenkin vain paloista koottu osittainen ja epätäydellinen kuva. Se ei ole ainoa totuus, vaan tutkimuksessa käytetyn aineiston kertoma tarina naisten toimijuudesta esoteerisissa liikkeissä; sen yksi mahdollinen versio.