Opettajien näkemyksiä oppilaiden tahattomasta englannin kielen oppimisesta

Abstract

Oppilaat oppivat englannin kieltä päivittäin vapaa-ajalla monin eri tavoin. Tällaista vapaa-ajan kielen oppimista ilman, että oppiminen olisi toiminnan tavoite voidaan kutsua tahattomaksi oppimiseksi. Tahattomasti on mahdollista laajentaa erityisesti sanavarastoa ja erilaisia kielenoppimisessa tarvittavia taitoja. Tietämys opettajien näkemyksistä tahattomaan oppimiseen on kuitenkin rajallista. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan mitä käsityksiä opettajilla on tahattomasta oppimisesta ja miten he suhtautuvat ilmiöön. Tutkimuskysymyksiin haettiin vastauksia haastattelututkimuksella, johon osallistui kuusi englantia opettavaa opettajaa. Opettajien vastauksia tarkasteltiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmin. Opettajat kuvasivat heidän käsityksiään asioista, jotka vaikuttavat oppilaan vapaa-ajan harrastuneisuuteen, millä tavoilla englantia käytetään vapaa-ajalla, millaisia asioita oppilaat oppivat tahattomasti ja millaiset muuttujat selittävät oppimista vapaa-ajalla. Opettajilla oli pääsääntöisesti monipuoliset käsitykset tahattomasta oppimisesta. Opettajat antoivat vähemmän esimerkkejä siitä, miten tahatonta oppimista ja tahattomasti opittua kielipääomaa voidaan hyödyntää opetuksessa. Opettajat saattavat tarvita lisää tukea, jotta tahattomasti opittua voitaisiin hyödyntää sekä englannin että myös muiden vieraiden kielten opetuksessa.