Aikuisväestön luottamus Suomen terveydenhuoltojärjestelmään 2011–2021
Ahtikari, Santeri (2023-04-24)
Aikuisväestön luottamus Suomen terveydenhuoltojärjestelmään 2011–2021
(24.04.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023053050280
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023053050280
Tiivistelmä
Luottamus hyvinvointivaltion instituutioihin on tärkeää sen legitimiteetin kannalta. Suomen terveydenhuoltojärjestelmän ensisijainen tehtävä on tuottaa tasavertaisesti ja oikeudenmukaisesti terveyspalveluita koko väestölle. Järjestelmän tavoitteena on muun muassa edistää väestön terveyttä, kaventaa terveyseroja ja taata ihmisille riittävä toimintakyky. Terveydenhuoltojärjestelmässä on havaittu olevan eriarvoistavia piirteitä, joilla voi olla kielteinen vaikutus järjestelmää kohtaan tunnettuun luottamukseen eri väestöryhmissä.
Tutkin pro gradu -tutkielmassani, onko aikuisväestön luottamus terveydenhuoltojärjestelmää kohtaan muuttunut vuodesta 2011 vuoteen 2021 ja miten nämä mahdolliset muutokset näkyvät eri sosioekonomisissa ja -demografisissa ryhmissä sekä muissa tutkimuksessani mukana olevissa tekijöissä. Lisäksi selvitän, onko hoitoon pääsemättömyys liian pitkän hoitojonon takia yhteydessä Suomen terveydenhuoltojärjestelmää kohtaan tunnettuun luottamukseen.
Tutkimukseni on kvantitatiivinen vertaileva tutkimus. Analyysimenetelminä käytän ristiintaulukointia ja multinomiaalista logistista regressioanalyysia. Tutkimusaineistoina käytän ISSP-sarjan vuosien 2011 & 2021 Terveys: Suomen aineistoja ja ne analysoin SPSS-tilasto-ohjelmalla.
Tutkimuksessani terveydenhuoltojärjestelmää kohtaan tunnettuun luottamukseen olivat yhteydessä vastaajan koulutus, koettu terveydentila ja halukkuus maksaa korkeampia veroja terveydenhuollon tason kohottamiseksi. Luottamus oli korkeinta vastaajissa, jotka olivat suorittaneet korkea-asteen. Vastaaja luotti terveydenhuoltojärjestelmään sitä enemmän, mitä paremmaksi hän koki terveydentilansa. Luottamus oli korkeampaa niissä vastaajissa, jotka olivat halukkaita maksamaan korkeampia veroja terveydenhuollon tason kohottamiseksi kuin niissä, jotka olivat tähän haluttomia. Hoitoon pääsemättömyys liian pitkän hoitojonon takia oli yhteydessä järjestelmää kohtaan tunnettuun luottamukseen. Luottamus oli korkeampaa niissä vastaajissa, jotka eivät olleet jääneet ilman hoitoa liian pitkän hoitojonon takia kuin niissä, jotka olivat jääneet ilman hoitoa.
Tulosten mukaan aikuisväestön luottamus järjestelmää kohtaan kasvoi merkittävästi vuodesta 2011 vuoteen 2021 riippumatta vastaajan sosioekonomisesta tai -demografisesta ryhmästä tai muista tutkimuksessani mukana olevista tekijöistä. Siitä huolimatta erot luottamuksessa eri sosioekonomisten ja -demografisten ryhmien sekä muiden tekijöiden sisällä pysyivät suhteellisen samana. Tutkimuksessani koettu terveydentila ja hoitoon pääsy olivat luottamuksen kannalta merkityksellisempiä tekijöitä, kuin vastaajan sosioekonomiset ja -demografiset ominaisuudet.
Tutkin pro gradu -tutkielmassani, onko aikuisväestön luottamus terveydenhuoltojärjestelmää kohtaan muuttunut vuodesta 2011 vuoteen 2021 ja miten nämä mahdolliset muutokset näkyvät eri sosioekonomisissa ja -demografisissa ryhmissä sekä muissa tutkimuksessani mukana olevissa tekijöissä. Lisäksi selvitän, onko hoitoon pääsemättömyys liian pitkän hoitojonon takia yhteydessä Suomen terveydenhuoltojärjestelmää kohtaan tunnettuun luottamukseen.
Tutkimukseni on kvantitatiivinen vertaileva tutkimus. Analyysimenetelminä käytän ristiintaulukointia ja multinomiaalista logistista regressioanalyysia. Tutkimusaineistoina käytän ISSP-sarjan vuosien 2011 & 2021 Terveys: Suomen aineistoja ja ne analysoin SPSS-tilasto-ohjelmalla.
Tutkimuksessani terveydenhuoltojärjestelmää kohtaan tunnettuun luottamukseen olivat yhteydessä vastaajan koulutus, koettu terveydentila ja halukkuus maksaa korkeampia veroja terveydenhuollon tason kohottamiseksi. Luottamus oli korkeinta vastaajissa, jotka olivat suorittaneet korkea-asteen. Vastaaja luotti terveydenhuoltojärjestelmään sitä enemmän, mitä paremmaksi hän koki terveydentilansa. Luottamus oli korkeampaa niissä vastaajissa, jotka olivat halukkaita maksamaan korkeampia veroja terveydenhuollon tason kohottamiseksi kuin niissä, jotka olivat tähän haluttomia. Hoitoon pääsemättömyys liian pitkän hoitojonon takia oli yhteydessä järjestelmää kohtaan tunnettuun luottamukseen. Luottamus oli korkeampaa niissä vastaajissa, jotka eivät olleet jääneet ilman hoitoa liian pitkän hoitojonon takia kuin niissä, jotka olivat jääneet ilman hoitoa.
Tulosten mukaan aikuisväestön luottamus järjestelmää kohtaan kasvoi merkittävästi vuodesta 2011 vuoteen 2021 riippumatta vastaajan sosioekonomisesta tai -demografisesta ryhmästä tai muista tutkimuksessani mukana olevista tekijöistä. Siitä huolimatta erot luottamuksessa eri sosioekonomisten ja -demografisten ryhmien sekä muiden tekijöiden sisällä pysyivät suhteellisen samana. Tutkimuksessani koettu terveydentila ja hoitoon pääsy olivat luottamuksen kannalta merkityksellisempiä tekijöitä, kuin vastaajan sosioekonomiset ja -demografiset ominaisuudet.