Lukemistavan vaikutus suomea toisena kielenä kirjoittavien sanastoon
Kaasinen, Susanna (2023-05-26)
Lukemistavan vaikutus suomea toisena kielenä kirjoittavien sanastoon
(26.05.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023053050434
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023053050434
Tiivistelmä
Tutkielmassani tutkin keväällä 2023 lukiossa suomea toisena kielenä opiskelevien opiskelijoiden tekstintuottamista. Tarkoituksena oli selvittää, vaikuttaako kirjan lukemistapa opiskelijoiden tuottamiin teksteihin. On todettu, että kielitaidon opettamisessa kuuntelulla on iso merkitys (Aponte-de-Hanna 2012; Toapanta 2022). Tästä syystä äänikirjojen käyttöä opetuksessa on syytä tutkia.
Vierailin kahdella eri lukion kurssilla keräämässä aineistoa. Opiskelijat kuuntelivat toisen novellin äänikirjasta ja toisen lukivat monisteesta. Kummankin lukemistavan jälkeen he kirjoittivat lukemastaan kirjoitelman.
Analysoin aineistoa tutkimalla tekstien sanaston monimuotoisuutta TTR-arvon avulla. TTR-arvo (type/token ratio) kertoo, kuinka paljon opiskelija toistaa sanoja tekstissään (Jarvis 2017). Analysoin TTR-arvoja suhteessa kolmeen taustamuuttujaan: lukemistottumuksiin, arvioituun kielitaitoon ja siihen, kumman lukemistavan opiskelijat kokivat motivoivammaksi.
Tutkimukseni tuloksista voidaan nähdä, että äänikirjana kuunnellusta novellista kirjoitettiin hieman enemmän sanoja ja sanasto oli monipuolisempaa. Tulokset osoittivat, että mitä enemmän opiskelija luki vapaa-ajallaan, joko äidinkielellään tai suomeksi, sitä monipuolisemmin hän kirjoitti tehtävään sanoja. Lisäksi mitä paremmin opiskelija arvioi osaavansa kieltä, sitä monipuolisemmin hän kirjoitti sanoja. Motivoivammaksi lukemistavaksi suurin osa opiskelijoista koki monisteen.
Tutkielmani tulosten perusteella voidaan todeta, että kirjan lukemistavalla voi olla vaikutusta kirjoitelmien sanaston monimuotoisuuteen. Voisikin olla jatkossa hyödyllistä tutkia äänikirjojen käyttöä suomen kielen opetuksessa enemmän.
Vierailin kahdella eri lukion kurssilla keräämässä aineistoa. Opiskelijat kuuntelivat toisen novellin äänikirjasta ja toisen lukivat monisteesta. Kummankin lukemistavan jälkeen he kirjoittivat lukemastaan kirjoitelman.
Analysoin aineistoa tutkimalla tekstien sanaston monimuotoisuutta TTR-arvon avulla. TTR-arvo (type/token ratio) kertoo, kuinka paljon opiskelija toistaa sanoja tekstissään (Jarvis 2017). Analysoin TTR-arvoja suhteessa kolmeen taustamuuttujaan: lukemistottumuksiin, arvioituun kielitaitoon ja siihen, kumman lukemistavan opiskelijat kokivat motivoivammaksi.
Tutkimukseni tuloksista voidaan nähdä, että äänikirjana kuunnellusta novellista kirjoitettiin hieman enemmän sanoja ja sanasto oli monipuolisempaa. Tulokset osoittivat, että mitä enemmän opiskelija luki vapaa-ajallaan, joko äidinkielellään tai suomeksi, sitä monipuolisemmin hän kirjoitti tehtävään sanoja. Lisäksi mitä paremmin opiskelija arvioi osaavansa kieltä, sitä monipuolisemmin hän kirjoitti sanoja. Motivoivammaksi lukemistavaksi suurin osa opiskelijoista koki monisteen.
Tutkielmani tulosten perusteella voidaan todeta, että kirjan lukemistavalla voi olla vaikutusta kirjoitelmien sanaston monimuotoisuuteen. Voisikin olla jatkossa hyödyllistä tutkia äänikirjojen käyttöä suomen kielen opetuksessa enemmän.