Kuolematon nymfi, inhimillinen noita : Kirken intersektionaalinen toimijuus Madeline Millerin romaanissa Circe (2018)
Kärki, Maria (2023-04-27)
Kuolematon nymfi, inhimillinen noita : Kirken intersektionaalinen toimijuus Madeline Millerin romaanissa Circe (2018)
Kärki, Maria
(27.04.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023053049755
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023053049755
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmani käsittelee Kirke-hahmon toimijuutta ja siihen intersektionaalisesti vaikuttavia tekijöitä Madeline Millerin vuonna 2018 julkaistussa romaanissa Circe. Keskityn analyysissäni siihen, mitkä nämä hahmon toimijuuteen vaikuttavat taustatekijät ovat, ja millaiset raamit ne tämän toimijuudelle yhdessä ja erikseen asettavat. Tutkielman tarkoituksena on siis valottaa niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat hahmon toimijuuden kehittymiseen.
Aineiston pohjalta toimijuuteen vaikuttaviksi tekijöiksi nousivat Kirken jumalallinen alkuperä, sukupuoli ja noituus. Hyödynnän näitä tarkastellessani teoreettisena viitekehyksenä Anthony Giddensin rakenneteoriaa, johon sovellan intersektionaalista näkökulmaa. Teoreettinen käsitykseni sukupuolesta perustuu Judith Butlerin näkemyksiin käsitteestä ja ilmiöstä, kun taas jumaluus ja noituus toimivat aineistolähtöisinä kontekstualisoivina käsitteinä, jotka myös ohjaavat aineiston jäsentelyä ja analyysiä. Muuten aineisto on koottu lähiluvun avulla ja analysoinnissa käytän metodologista yhdistelmää, jossa korostuu teoriaohjaava intersektionaalinen toimijakeskeinen analyysi.
Tarkastelun myötä huomattiin, että tekijöistä jumaluus ja sukupuoli ovat enemmän Kirken toimijuutta intersektionaalisesti rajoittavia tekijöitä, kun taas noituus toimii toimijuutta mahdollistavana tekijänä. Lisäksi noituuden asema toimijuutta edistävänä tekijänä liittyy myös noituudessa tapahtuneeseen representaatiomuutokseen populaarikulttuurissa, mitä myös Circe näin ollen edustaa. Jumaluus ja sukupuoli kuitenkin vaikuttavat siihen, millaisiin asioihin Kirke pyrkii noituuden avulla vaikuttamaan, mikä liittyy toimijuuden kokemusten intersektionaalisuuteen. Tutkielmani perusteella näen näin ollen lisäksi, että myös fiktiivisiä tekijöitä, kuten jumaluutta ja noituutta voidaan käyttää kaunokirjallisessa toimijuustutkimuksessa. My master's thesis deals with the agency of the character Circe and the factors influencing it intersectionally in Madeline Miller's novel Circe, published in 2018. In my analysis, I focus on what these background factors that affect the character's agency are, and what kind of framework they set for this agent's agency together and separately. The purpose of the thesis is therefore to shed light on the factors that affect the development of the character's agency.
Based on the data, Kirke's divine origin, gender, and witchcraft emerged as factors affecting her agency. I use these as a theoretical framework when examining Anthony Giddens' structural theory, to which I apply an intersectional perspective. My theoretical understanding of gender is based on Judith Butler's views on the concept and phenomenon, while divinity and witchcraft act as material-oriented contextualizing concepts that also guide the structuring and analysis of the material. Otherwise, the material has been compiled using close reading and in the analysis I use a methodological combination that emphasizes theory-driven intersectional actor-centered analysis.
Through the examination, it was noticed that, of the factors, divinity and gender are more intersectionally limiting factors for Circe's agency, while witchcraft functions as an enabling factor. In addition, the position of witchcraft as a factor promoting agency is also related to the change in representation of witchcraft in popular culture, which Circe therefore also represents. Divinity and gender, however, influence what kind of things Circe tries to influence with the help of witchcraft, which is related to the intersectionality of the experiences of agency. Based on my research, I also see that fictional factors such as divinity and witchcraft can also be used in research concerning agency.
Aineiston pohjalta toimijuuteen vaikuttaviksi tekijöiksi nousivat Kirken jumalallinen alkuperä, sukupuoli ja noituus. Hyödynnän näitä tarkastellessani teoreettisena viitekehyksenä Anthony Giddensin rakenneteoriaa, johon sovellan intersektionaalista näkökulmaa. Teoreettinen käsitykseni sukupuolesta perustuu Judith Butlerin näkemyksiin käsitteestä ja ilmiöstä, kun taas jumaluus ja noituus toimivat aineistolähtöisinä kontekstualisoivina käsitteinä, jotka myös ohjaavat aineiston jäsentelyä ja analyysiä. Muuten aineisto on koottu lähiluvun avulla ja analysoinnissa käytän metodologista yhdistelmää, jossa korostuu teoriaohjaava intersektionaalinen toimijakeskeinen analyysi.
Tarkastelun myötä huomattiin, että tekijöistä jumaluus ja sukupuoli ovat enemmän Kirken toimijuutta intersektionaalisesti rajoittavia tekijöitä, kun taas noituus toimii toimijuutta mahdollistavana tekijänä. Lisäksi noituuden asema toimijuutta edistävänä tekijänä liittyy myös noituudessa tapahtuneeseen representaatiomuutokseen populaarikulttuurissa, mitä myös Circe näin ollen edustaa. Jumaluus ja sukupuoli kuitenkin vaikuttavat siihen, millaisiin asioihin Kirke pyrkii noituuden avulla vaikuttamaan, mikä liittyy toimijuuden kokemusten intersektionaalisuuteen. Tutkielmani perusteella näen näin ollen lisäksi, että myös fiktiivisiä tekijöitä, kuten jumaluutta ja noituutta voidaan käyttää kaunokirjallisessa toimijuustutkimuksessa.
Based on the data, Kirke's divine origin, gender, and witchcraft emerged as factors affecting her agency. I use these as a theoretical framework when examining Anthony Giddens' structural theory, to which I apply an intersectional perspective. My theoretical understanding of gender is based on Judith Butler's views on the concept and phenomenon, while divinity and witchcraft act as material-oriented contextualizing concepts that also guide the structuring and analysis of the material. Otherwise, the material has been compiled using close reading and in the analysis I use a methodological combination that emphasizes theory-driven intersectional actor-centered analysis.
Through the examination, it was noticed that, of the factors, divinity and gender are more intersectionally limiting factors for Circe's agency, while witchcraft functions as an enabling factor. In addition, the position of witchcraft as a factor promoting agency is also related to the change in representation of witchcraft in popular culture, which Circe therefore also represents. Divinity and gender, however, influence what kind of things Circe tries to influence with the help of witchcraft, which is related to the intersectionality of the experiences of agency. Based on my research, I also see that fictional factors such as divinity and witchcraft can also be used in research concerning agency.