Vastavalmistuneiden luokanopettajien käsityksiä koskettamisesta pedagogisena keinona – fokuksessa sukupuolen merkitys
Luoma, Sini (2023-05-03)
Vastavalmistuneiden luokanopettajien käsityksiä koskettamisesta pedagogisena keinona – fokuksessa sukupuolen merkitys
Luoma, Sini
(03.05.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023053049805
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023053049805
Tiivistelmä
Koskettaminen kuuluu osaksi ihmisyyttä ja yksilöiden välisiä kanssakäymisiä. Yksilö tarvitsee kosketusta kasvaakseen ja kehittyäkseen. Koskettamisen katsotaan kuuluvan myös alakouluun, sillä koskettaminen edistää esimerkiksi keskittymistä, tehtäväsuuntautuneisuutta ja oppimista. Pedagogisessa kontekstissa koskettamiseen liitetään nykyään myös uhkakuvia rajanylityksistä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää miespuolisten luokanopettajien käsityksiä koskettamisen tarpeellisuudesta pedagogisessa kontekstissa ja siihen liittyvistä rajankäynneistä sekä sukupuolen merkityksestä näihin liittyen.
Tähän tutkimukseen haastateltiin puolistrukturoitua teemahaastattelua hyödyntäen viittä mieheksi identifioituvaa luokanopettajaa sekä alan opiskelijaa. Näitä haastateltavia nimitettiin yleisesti vastavalmistuneiksi. Haastatteluaineisto analysoitiin hyödyntäen diskurssianalyysia. Diskurssianalyysin avulla voitiin selvittää, miten vastavalmistuneet luokanopettajat sanoittivat pedagogisessa kontekstissa tapahtuvan koskettamisen tarpeellisuutta ja rajankäyntejä. Tässä tutkimuksessa oltiin kiinnostuneita luokanopettajien puheenvuorojen merkityssisällöistä sekä niiden suhteutumisesta kontekstiin, historiaan ja sosiaaliseen toimintaan.
Vastavalmistuneet luokanopettajat perustelivat koskettamisen tarpeellisuutta koskettamisen funktioiden, heidän henkilökohtaisten ajatusten ja käytänteiden sekä oppilaan kautta. He näkivät koskettamisen tarpeellisena, kun sille voitiin sanoittaa jokin pedagoginen syy. Muuten luokanopettajien ajatukset ja käytänteet koskettamisen tarpeellisuudesta erosivat jonkin verran toisistaan. Kun luokanopettaja näki koskettamisen tarpeellisena, hän myös kosketti enemmän hänen kertomansa mukaan.
Haastateltavat määrittivät koskettamisen rajoja esimerkiksi sukupuolen, oppilaan iän sekä negatiivisten seurausten perusteella. He eivät kuitenkaan osanneet määrittää rajoja tarkasti, ja he toivoivat näiden rajojen selkeyttämistä. Luokanopettajat myös arvelivat, että rajojen ylittämisestä seuraa heille itselleen negatiivisia seuraamuksia, kuten uutisjuttu, maineen menetys tai ylimääräisiä selvityksiä. He arvelevat heidän sukupuolensa määrittävän osaltaan sitä, miten he koskettavat oppilasta.
Tähän tutkimukseen haastateltiin puolistrukturoitua teemahaastattelua hyödyntäen viittä mieheksi identifioituvaa luokanopettajaa sekä alan opiskelijaa. Näitä haastateltavia nimitettiin yleisesti vastavalmistuneiksi. Haastatteluaineisto analysoitiin hyödyntäen diskurssianalyysia. Diskurssianalyysin avulla voitiin selvittää, miten vastavalmistuneet luokanopettajat sanoittivat pedagogisessa kontekstissa tapahtuvan koskettamisen tarpeellisuutta ja rajankäyntejä. Tässä tutkimuksessa oltiin kiinnostuneita luokanopettajien puheenvuorojen merkityssisällöistä sekä niiden suhteutumisesta kontekstiin, historiaan ja sosiaaliseen toimintaan.
Vastavalmistuneet luokanopettajat perustelivat koskettamisen tarpeellisuutta koskettamisen funktioiden, heidän henkilökohtaisten ajatusten ja käytänteiden sekä oppilaan kautta. He näkivät koskettamisen tarpeellisena, kun sille voitiin sanoittaa jokin pedagoginen syy. Muuten luokanopettajien ajatukset ja käytänteet koskettamisen tarpeellisuudesta erosivat jonkin verran toisistaan. Kun luokanopettaja näki koskettamisen tarpeellisena, hän myös kosketti enemmän hänen kertomansa mukaan.
Haastateltavat määrittivät koskettamisen rajoja esimerkiksi sukupuolen, oppilaan iän sekä negatiivisten seurausten perusteella. He eivät kuitenkaan osanneet määrittää rajoja tarkasti, ja he toivoivat näiden rajojen selkeyttämistä. Luokanopettajat myös arvelivat, että rajojen ylittämisestä seuraa heille itselleen negatiivisia seuraamuksia, kuten uutisjuttu, maineen menetys tai ylimääräisiä selvityksiä. He arvelevat heidän sukupuolensa määrittävän osaltaan sitä, miten he koskettavat oppilasta.