Oppilasarviointia määrittämässä : Muutokset ja jatkuvuudet komiteanmietinnöissä ja opetussuunnitelmien perusteissa 1925-2020
Klaavo, Elisa (2023-05-02)
Oppilasarviointia määrittämässä : Muutokset ja jatkuvuudet komiteanmietinnöissä ja opetussuunnitelmien perusteissa 1925-2020
(02.05.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023060151223
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023060151223
Tiivistelmä
Tutkielmassa selvitetään, millaista muutosta oppilasarvioinnissa on tapahtunut ja mitä syitä mahdollisten muutosten taustalta on löydettävissä. Lähteinä on käytetty neljäätoista komiteanmietintöä ja valtakunnallista opetussuunnitelman perustetta aikaväliltä 1925–2020. Lähteissä on edustettuna kaikkiaan viisi eri koulujärjestelmää tai -astetta, joita ovat maalais-, oppi-, kansa- ja peruskoulu sekä lukio.
Tutkielmassa tarkastellaan opetussuunnitelmien oppilasarvioinnissa tapahtuneita muutoksia historiantutkimuksen näkökulmasta ja tiedonintresseistä käsin. Pitkän, vajaan sadan vuoden, aikavälin tarkastelussa on hyödynnetty vertailevaa tutkimusta ja aatehistoriaa historiantutkimuksen menetelminä. Tarkempaan tarkasteluun ovat päätyneet muutokset eri arviointityyppien painotuksissa, oppimiskäsityksissä, arviointikulttuureissa ja kasvatuspäämäärissä. Opetussuunnitelmien oppilasarviointeihin ovat vaikuttaneet myös laajemmat eri aikojen historiallis-yhteiskunnalliset tilanteet ja trendit mukaan lukien koulutuspolitiikka, koulureformit ja opetukselle asetetut tavoitteet.
Oppilasarvioinnin perusteissa on havaittavissa paljon yhtäläisyyksiä kaikissa tarkastelun kohteina olevissa lähteissä. Arviointiperusteet ovat olleet monin osin samankaltaisia riippumatta minkä koulutusjärjestelmän tai -asteen komiteanmietinnöstä tai opetussuunnitelmasta on ollut kyse. Myös oppiainesidonnaisuus on ollut suhteellisen pysyvää. Numeroarvosteluasteikko on supistunut kymmennumeroisesta seitsemännumeroiseen, mutta se on pysynyt kauttaaltaan hallitsevana arviointi- tai arvostelutapana.
Tutkielmassa tarkastellaan opetussuunnitelmien oppilasarvioinnissa tapahtuneita muutoksia historiantutkimuksen näkökulmasta ja tiedonintresseistä käsin. Pitkän, vajaan sadan vuoden, aikavälin tarkastelussa on hyödynnetty vertailevaa tutkimusta ja aatehistoriaa historiantutkimuksen menetelminä. Tarkempaan tarkasteluun ovat päätyneet muutokset eri arviointityyppien painotuksissa, oppimiskäsityksissä, arviointikulttuureissa ja kasvatuspäämäärissä. Opetussuunnitelmien oppilasarviointeihin ovat vaikuttaneet myös laajemmat eri aikojen historiallis-yhteiskunnalliset tilanteet ja trendit mukaan lukien koulutuspolitiikka, koulureformit ja opetukselle asetetut tavoitteet.
Oppilasarvioinnin perusteissa on havaittavissa paljon yhtäläisyyksiä kaikissa tarkastelun kohteina olevissa lähteissä. Arviointiperusteet ovat olleet monin osin samankaltaisia riippumatta minkä koulutusjärjestelmän tai -asteen komiteanmietinnöstä tai opetussuunnitelmasta on ollut kyse. Myös oppiainesidonnaisuus on ollut suhteellisen pysyvää. Numeroarvosteluasteikko on supistunut kymmennumeroisesta seitsemännumeroiseen, mutta se on pysynyt kauttaaltaan hallitsevana arviointi- tai arvostelutapana.