Opettajien näkemyksiä sukupuolisensitiivisyydestä ja sukupuolikasvatuksesta
Puusaari, Rosa (2023-05-04)
Opettajien näkemyksiä sukupuolisensitiivisyydestä ja sukupuolikasvatuksesta
Puusaari, Rosa
(04.05.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023060151514
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023060151514
Tiivistelmä
Sukupuolikasvatus on terveyskasvatuksen osa-alue, jonka avulla tarkastellaan kriittisesti sukupuolien aiheuttamaa lokerointia kasvatuksessa. Sukupuolisensitiivisellä kasvatuksella voidaan toteuttaa sukupuolikasvatusta. Sukupuolisensitiivisen kasvatuksen avulla oppilaat nähdään muunkin kuin heidän biologisen sukupuolensa kautta. Lisäksi sen tarkoituksena on kunnioittaa lapsen omaa sukupuoli-identiteettiä sekä tarkastella erilaisia yhteiskunnassa vallitsevia sukupuolistereotypioita -ja rooleja. Aiemmissa tutkimuksissa on ilmennyt, että niin tyttöjä kuin poikia saatetaan kohdella eri tavoin koulussa. Sukupuolistereotypioihin nojaava opetus aiheuttaa oppilaille vääränlaista ajatusta omista kyvyistään sekä se voi myös johtaa siihen, ettei jokainen oppilas saa tarvitsemaansa tukea. Tutkimusten mukaan nuoret haluavat opettajilta enemmän sukupuolen moninaisuuden huomiointia sekä rohkaisua heidän omalle sukupuoli-identiteetilleen. Tutkimuksissa on ilmennyt, että kouluissa saatetaan nähdä sukupuoli ainoastaan binäärisen sukupuolikäsityksen kautta sekä tietoisuus sukupuolivähemmistöistä on vähäistä.
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan opettajien ajatuksia sukupuolisensitiivisestä kasvatuksesta sekä sitä, miten he toteuttavat sukupuolikasvatusta käytännössä. Tutkimuksessa tutkitaan erityisesti sukupuolisensitiivistä kasvatusta, koska käsitteellä on tyttöjen ja poikien eroja korostava leima. Sukupuolikasvatusta ei juurikaan käsitellä opettajankoulutuksessa ja siksi on tärkeää tutkia, miten opettajat toteuttavat sitä. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Kuutta erilaisen työuran omaavaa naisopettajaa haastateltiin Zoomissa vuonna 2022. Aineisto analysoitiin teemoittelun avulla.
Tuloksissa ilmeni, että sukupuolisensitiivinen kasvatus koettiin suhteellisen toimivaksi, sillä sen avulla ei lokeroida oppilaita sukupuolen mukaan. Lisäksi sen avulla voidaan mahdollistaa stereotypioiden -ja roolien tarkastelu opetuksessa. Tutkimuksessa huomattiin, että sukupuolikasvatuksen käsitteet sekoittuivat keskenään sekä aihe aiheutti opettajissa ristiriitaisia tunteita. Opettajille ei ollut muodostunut johdonmukaisia toimintamalleja sukupuolikasvatukseen, sillä sitä toteutettiin suunnittelemattomasti yksittäisissä opetustilanteissa. Opettajat kuitenkin totesivat, että kohtaavat oppilaat yksilöinä, vaikka välillä saattoivatkin nojata sukupuolistereotypioihin. Tutkimuksessa nousi esille sukupuoliaiheisen koulutuksen tarve. Sitä tarvitaan enemmän niin opettajankoulutukseen kuin myös täydennyskoulutuksiin.
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan opettajien ajatuksia sukupuolisensitiivisestä kasvatuksesta sekä sitä, miten he toteuttavat sukupuolikasvatusta käytännössä. Tutkimuksessa tutkitaan erityisesti sukupuolisensitiivistä kasvatusta, koska käsitteellä on tyttöjen ja poikien eroja korostava leima. Sukupuolikasvatusta ei juurikaan käsitellä opettajankoulutuksessa ja siksi on tärkeää tutkia, miten opettajat toteuttavat sitä. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Kuutta erilaisen työuran omaavaa naisopettajaa haastateltiin Zoomissa vuonna 2022. Aineisto analysoitiin teemoittelun avulla.
Tuloksissa ilmeni, että sukupuolisensitiivinen kasvatus koettiin suhteellisen toimivaksi, sillä sen avulla ei lokeroida oppilaita sukupuolen mukaan. Lisäksi sen avulla voidaan mahdollistaa stereotypioiden -ja roolien tarkastelu opetuksessa. Tutkimuksessa huomattiin, että sukupuolikasvatuksen käsitteet sekoittuivat keskenään sekä aihe aiheutti opettajissa ristiriitaisia tunteita. Opettajille ei ollut muodostunut johdonmukaisia toimintamalleja sukupuolikasvatukseen, sillä sitä toteutettiin suunnittelemattomasti yksittäisissä opetustilanteissa. Opettajat kuitenkin totesivat, että kohtaavat oppilaat yksilöinä, vaikka välillä saattoivatkin nojata sukupuolistereotypioihin. Tutkimuksessa nousi esille sukupuoliaiheisen koulutuksen tarve. Sitä tarvitaan enemmän niin opettajankoulutukseen kuin myös täydennyskoulutuksiin.