Peruskoulun opettajien kokemuksia työn kuormittavuutta lisäävistä ja ehkäisevistä tekijöistä
Kouki, Eemeli (2023-05-08)
Peruskoulun opettajien kokemuksia työn kuormittavuutta lisäävistä ja ehkäisevistä tekijöistä
(08.05.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023060151765
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023060151765
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää ja tarkastella peruskoulun opettajien työn kuormittavuutta lisääviä sekä siltä suojaavia tekijöitä. Tutkimuksessa haastateltiin yksilöllisesti kymmentä peruskoulun opettajaa, joista viisi toimi alakoulussa ja viisi yläkoulussa. Puolistrukturoitu haastattelu sisälsi kymmenen kysymyksen rungon, joka pohjautui Työsuojeluhallinnon (2021) valmiiseen kyselypohjaan sekä tämän tutkimuksen teoreettisen taustaan.
Tutkimuksen aineisto analysoitiin koodaamalla haastatteluvastauksista saadut analyysiyksiköt opettajan työn kuormittavuus- ja stressitekijöiden teemoittelun mukaisiin teemoihin. Haastatteluaineistosta löytyi eniten oppilaisiin ja oppilaiden käyttäytymisen muutokseen viittaavia vastauksia. Vastauksissa näkyivät myös opettajan ajankäytön haasteet ja työnkuvan muutos tai epäselvyys, oppilashuollollisen työn kasvu, suuret ryhmäkoot ja resurssipula sekä koulun hallinnon toimet ja lisääntyneet kirjaustyöt. Alakoulun opettajien vastauksissa painottuivat enemmän oppilaista lähtöisin olevat kuormitustekijät, kuten ryhmäkoot, melu, eriyttäminen, inkluusio ja tuen tarpeiden kasvu. Yläkoulun opettajilla vastaukset jakautuivat enemmän ajankäyttöön, hallintoon sekä työn vaatimuksiin ja kirjaustöihin. Myös yläkoulussa erityisesti oppilashuollollisen työn määrän kuvattiin kasvaneen yhdessä nuorten ongelmien kanssa. Työkokemus tai työuran vaiheet eivät näkyneet merkittävästi opettajien vastauksissa.
Tulevaisuutta ja opettajien työssä jaksamista ajatellen tutkimus paljasti monia aikaisemmissa tutkimuksissa esille nousseita työn kuormittavuutta lisääviä tekijöitä koulun arjessa. Työn kuormittavuuden ohella kiire ja ajankäyttö tulivat esiin vastauksissa. Ajankäytön ja oppilaiden paremman tuen kannalta tämä tutkimus ja sen vastaukset tukevat tarvetta resurssien lisäämiseen ja ryhmäkokojen pienentämiseen. Lisäksi opettajan työnkuvaa sekä sen sisältöä olisi arvioitava ja selkeytettävä. Aihe vaatii tulevaisuudessa jatkuvaa tutkimusta ja seurantaa opettajien hyvinvoinnista.
Tutkimuksen aineisto analysoitiin koodaamalla haastatteluvastauksista saadut analyysiyksiköt opettajan työn kuormittavuus- ja stressitekijöiden teemoittelun mukaisiin teemoihin. Haastatteluaineistosta löytyi eniten oppilaisiin ja oppilaiden käyttäytymisen muutokseen viittaavia vastauksia. Vastauksissa näkyivät myös opettajan ajankäytön haasteet ja työnkuvan muutos tai epäselvyys, oppilashuollollisen työn kasvu, suuret ryhmäkoot ja resurssipula sekä koulun hallinnon toimet ja lisääntyneet kirjaustyöt. Alakoulun opettajien vastauksissa painottuivat enemmän oppilaista lähtöisin olevat kuormitustekijät, kuten ryhmäkoot, melu, eriyttäminen, inkluusio ja tuen tarpeiden kasvu. Yläkoulun opettajilla vastaukset jakautuivat enemmän ajankäyttöön, hallintoon sekä työn vaatimuksiin ja kirjaustöihin. Myös yläkoulussa erityisesti oppilashuollollisen työn määrän kuvattiin kasvaneen yhdessä nuorten ongelmien kanssa. Työkokemus tai työuran vaiheet eivät näkyneet merkittävästi opettajien vastauksissa.
Tulevaisuutta ja opettajien työssä jaksamista ajatellen tutkimus paljasti monia aikaisemmissa tutkimuksissa esille nousseita työn kuormittavuutta lisääviä tekijöitä koulun arjessa. Työn kuormittavuuden ohella kiire ja ajankäyttö tulivat esiin vastauksissa. Ajankäytön ja oppilaiden paremman tuen kannalta tämä tutkimus ja sen vastaukset tukevat tarvetta resurssien lisäämiseen ja ryhmäkokojen pienentämiseen. Lisäksi opettajan työnkuvaa sekä sen sisältöä olisi arvioitava ja selkeytettävä. Aihe vaatii tulevaisuudessa jatkuvaa tutkimusta ja seurantaa opettajien hyvinvoinnista.