Kilpailullisuus Suomen eläkemarkkinoilla
Kantonen, Tino (2023-05-11)
Kilpailullisuus Suomen eläkemarkkinoilla
Kantonen, Tino
(11.05.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023060151290
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023060151290
Tiivistelmä
Suomen eläkejärjestelmä syntyi vuonna 1956 ja sitä on sen jälkeen täydennetty kattamaan lähes kaikki ansiotyössä kertyvät vakuutus- ja tukiluonteiset eläke-etuudet. Nykyään eläkejärjestelmä koostuu julkisesta ja yksityisestä sektorista, joista yksityinen sektori on kilpailullinen. Yksityisen kilpailevan sektorin muodostavat kirjoittamishetkellä neljä työeläkeyhtiötä: Varma, Ilmarinen, Elo ja Veritas. Yhtiöiden välisessä kilpailussa on mukana palvelu- ja hintakilpailu. Asiakashyvitykset ovat yksi hintakilpailun mahdollistava tekijä, sillä ne jaetaan TyEL-vakuutusmaksuista kertyvästä ylijäämästä ja alentavat seuraavan vuoden vakuutusmaksua. Ylijäämä lasketaan vakavaraisuuspääomasta, ja vakavaraisuussääntely ohjaa työeläkeyhtiöiden toimintaa.
Suomen yksityisellä sektorilla työnantajilla on lisäksi mahdollisuus muodostaa työeläkesäätiöitä ja -kassoja hoitamaan työntekijöidensä eläkevakuutus. Viimeisen 20 vuoden aikana yksityisalojen työeläketoimijoiden lukumäärä on kuitenkin laskenut merkittävästi, ja tämä on korostanut työeläkeyhtiöiden roolia alalla. Tämä kehitys herättää kysymyksiä alan kilpailullisuudesta ja tehokkuudesta. Tässä tutkielmassa tarkastelenkin Suomen yksityisalojen työeläkemarkkinoiden rakennetta, kilpailukeinoja sekä kilpailun vaikutuksia työeläkeyhtiöiden toimintaan.
Työeläkemarkkinat voidaan Herfindahl-Hirchman-Indeksin pohjalta todeta erittäin keskittyneiksi, joka on osittain seurausta alan luonnollisen monopolin piirteistä. Porterin viiden kilpailuvoiman mallin mukaan suurin kilpailupaine syntyy sisäisestä kilpailusta. Verrattuna julkisiin toimijoihin, TyEL-yhtiöt ovat suoriutuneet keskinkertaisesti. Tämä on kuitenkin hyvä tulos, sillä kansainvälisesti puskurirahastoilla on tapana tuottaa selkeästi paremmin pitkällä aikavälillä kuin vakavaraisuussääntelyn alaisilla toimijoilla. Viimeisen 15 vuoden aikana TyEL-yhtiöt ovat onnistuneet huomattavasti tehostamaan toimintaansa hoitokulujen vähentämisen osalta. Kansainvälisessä työeläkejärjestelmien vertailussa Suomen sijoitus on hyvä, mutta se johtuu suurelta osin hallinnon luotettavuuden korkeasta vertailuarvosta. Eläkkeiden riittävyyden ja järjestelmän kestävyyden osalta olisi parantamisen varaa. Suorittamassani simulaatiomuuttujan regressioanalyysissä edellisten vuosien asiakashyvitysten korrelaatio markkinaosuuteen on ollut varsin korkea, mikä osoittaa, että asiakashyvityksillä näyttää olevan vaikutusta kilpailullisuuteen.
Suomen yksityisellä sektorilla työnantajilla on lisäksi mahdollisuus muodostaa työeläkesäätiöitä ja -kassoja hoitamaan työntekijöidensä eläkevakuutus. Viimeisen 20 vuoden aikana yksityisalojen työeläketoimijoiden lukumäärä on kuitenkin laskenut merkittävästi, ja tämä on korostanut työeläkeyhtiöiden roolia alalla. Tämä kehitys herättää kysymyksiä alan kilpailullisuudesta ja tehokkuudesta. Tässä tutkielmassa tarkastelenkin Suomen yksityisalojen työeläkemarkkinoiden rakennetta, kilpailukeinoja sekä kilpailun vaikutuksia työeläkeyhtiöiden toimintaan.
Työeläkemarkkinat voidaan Herfindahl-Hirchman-Indeksin pohjalta todeta erittäin keskittyneiksi, joka on osittain seurausta alan luonnollisen monopolin piirteistä. Porterin viiden kilpailuvoiman mallin mukaan suurin kilpailupaine syntyy sisäisestä kilpailusta. Verrattuna julkisiin toimijoihin, TyEL-yhtiöt ovat suoriutuneet keskinkertaisesti. Tämä on kuitenkin hyvä tulos, sillä kansainvälisesti puskurirahastoilla on tapana tuottaa selkeästi paremmin pitkällä aikavälillä kuin vakavaraisuussääntelyn alaisilla toimijoilla. Viimeisen 15 vuoden aikana TyEL-yhtiöt ovat onnistuneet huomattavasti tehostamaan toimintaansa hoitokulujen vähentämisen osalta. Kansainvälisessä työeläkejärjestelmien vertailussa Suomen sijoitus on hyvä, mutta se johtuu suurelta osin hallinnon luotettavuuden korkeasta vertailuarvosta. Eläkkeiden riittävyyden ja järjestelmän kestävyyden osalta olisi parantamisen varaa. Suorittamassani simulaatiomuuttujan regressioanalyysissä edellisten vuosien asiakashyvitysten korrelaatio markkinaosuuteen on ollut varsin korkea, mikä osoittaa, että asiakashyvityksillä näyttää olevan vaikutusta kilpailullisuuteen.