"Toisaalta tieteellinen seura, toisaalta kansalaisjärjestö" - Futura-lehden tietoyhteiskunta-aiheiset kirjoitukset ymmärryksen porttina Tulevaisuuden tutkimuksen seuran toimijuuteen 1980- ja 1990-luvuilla.
Kantola, Miika (2023-05-15)
"Toisaalta tieteellinen seura, toisaalta kansalaisjärjestö" - Futura-lehden tietoyhteiskunta-aiheiset kirjoitukset ymmärryksen porttina Tulevaisuuden tutkimuksen seuran toimijuuteen 1980- ja 1990-luvuilla.
(15.05.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023060151043
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023060151043
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielma tarkastelee tulevaisuudentutkijoiden tietoyhteiskuntanäkemyksiä osana Tulevaisuuden tutkimuksen seuran toimijuutta 1980- ja 1990-luvuilla. Aihetta lähestytään aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmin tarkastelemalla seuran Futura-lehdessä julkaistuja kirjoituksia, ja havainnot pyritään yhdistämään tutkimusalaa ja sen toimijoita ympäröineisiin yhteiskunnallisiin olosuhteisiin. Tulevaisuuden tutkimuksen seuran toimijuuden ja sen jäsenten tulevaisuushorisontin hahmottamiseksi tutkielma hyödyntää seuran toiminnasta peräisin olevia alkuperäislähteitä sekä tutkimusalan vaiheita koskevaa kirjallisuutta.
Futurassa esiintyvissä tietoyhteiskunta-asenteissa ei ollut nähtävissä tiukkaa yhtenevää linjaa. Eroja ilmeni etenkin siinä, kuinka kehittyneenä tietoyhteiskuntana Suomi nähtiin. Alkuperäisaineistojen tarkastelujen pohjalta ilmeni, että seuran elinvoimaisuuden kannalta nähtiin hyödylliseksi jäsenten mahdollisuus ilmaista kirjoituksissa omia näkemyksiään sen sijaan, että olisi määritelty jokin yhteinen asenteellinen linja. Alkuperäisaineistojen perusteella on pääteltävissä, että johdon näkemyksissä seuran linjan määrittelemättömyys palveli tutkimusalan ja seuran aseman edistämistä. Seuran tavoittelema kaksoisrooli tieteellisenä seurana ja toisaalta kansalaisjärjestönä selittivät kantaaottavien kirjoitusten julkaisemista Futurassa.
Näkemyksiä yhdisti etenkin huoli osallistamisen puutetta kohtaan julkisen keskustelun tietoyhteiskuntavisioissa, sekä pyrkimys yhteisen hyvän edistämiseen muun muassa työn muutoksen näkökulmien tarkastelussa lama-ajan yhteiskunnallisissa olosuhteissa. Tutkimusalan maailmankuvallisen perustan mukaisesti tietoyhteiskuntaan ei suhtauduttu automaattisesti toivottavana tai epätoivottavana ilmiönä, ja seuran toiminnassa ilmeni kokeilunhalukkuutta uusien teknologioiden soveltamiseen. Seuran toimijuuden lisäksi tietoyhteiskuntanäkemyksiä selittivät sen jäsenistön tulevaisuushorisontin tarkasteleminen: asenteet eivät syntyneet tyhjiössä, vaan olivat yhteydessä ajan yhteiskunnallisiin olosuhteisiin ja ilmapiiriin.
Futurassa esiintyvissä tietoyhteiskunta-asenteissa ei ollut nähtävissä tiukkaa yhtenevää linjaa. Eroja ilmeni etenkin siinä, kuinka kehittyneenä tietoyhteiskuntana Suomi nähtiin. Alkuperäisaineistojen tarkastelujen pohjalta ilmeni, että seuran elinvoimaisuuden kannalta nähtiin hyödylliseksi jäsenten mahdollisuus ilmaista kirjoituksissa omia näkemyksiään sen sijaan, että olisi määritelty jokin yhteinen asenteellinen linja. Alkuperäisaineistojen perusteella on pääteltävissä, että johdon näkemyksissä seuran linjan määrittelemättömyys palveli tutkimusalan ja seuran aseman edistämistä. Seuran tavoittelema kaksoisrooli tieteellisenä seurana ja toisaalta kansalaisjärjestönä selittivät kantaaottavien kirjoitusten julkaisemista Futurassa.
Näkemyksiä yhdisti etenkin huoli osallistamisen puutetta kohtaan julkisen keskustelun tietoyhteiskuntavisioissa, sekä pyrkimys yhteisen hyvän edistämiseen muun muassa työn muutoksen näkökulmien tarkastelussa lama-ajan yhteiskunnallisissa olosuhteissa. Tutkimusalan maailmankuvallisen perustan mukaisesti tietoyhteiskuntaan ei suhtauduttu automaattisesti toivottavana tai epätoivottavana ilmiönä, ja seuran toiminnassa ilmeni kokeilunhalukkuutta uusien teknologioiden soveltamiseen. Seuran toimijuuden lisäksi tietoyhteiskuntanäkemyksiä selittivät sen jäsenistön tulevaisuushorisontin tarkasteleminen: asenteet eivät syntyneet tyhjiössä, vaan olivat yhteydessä ajan yhteiskunnallisiin olosuhteisiin ja ilmapiiriin.