"Ei pelkkää pyllyjen pyyhintää” : Varhaiskasvatus ja varhaiskasvatuksen opettajuus opettajaopiskelijoiden näkökulmasta, syyt opintoihin hakeutumiselle, kokemukset opinnoista ja suunnitelmat valmistumisen jälkeen
Pälijärvi, Marleena (2023-05-13)
"Ei pelkkää pyllyjen pyyhintää” : Varhaiskasvatus ja varhaiskasvatuksen opettajuus opettajaopiskelijoiden näkökulmasta, syyt opintoihin hakeutumiselle, kokemukset opinnoista ja suunnitelmat valmistumisen jälkeen
Pälijärvi, Marleena
(13.05.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023060151263
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023060151263
Tiivistelmä
Tässä laadullisessa pro gradu -tutkimuksessa selvitettiin, millaisia käsityksiä varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoilla on varhaiskasvatuksesta ja varhaiskasvatuksen opettajuudesta sekä syitä varhaiskasvatuksen opettajaopintoihin hakeutumiseen, opiskelijoiden kokemuksia opettajaopinnoista ja mitä suunnitelmia varhaiskasvatuksen opettajaksi opiskelevilla oli valmistumisen jälkeen.
Varhaiskasvatuksen ala on viime vuosina ollut jatkuvassa muutoksessa. Varhaiskasvatusta mullistavia muutoksia ovat olleet vuonna 2018 päivitetty varhaiskasvatuslaki, Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, työntekijöiden eläköityminen, varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoiden koulutuspaikkojen lisääminen, hakijamäärien laskeminen sekä varhaiskasvatuksen opettajien siirtäminen opettajien valtakunnallisen työehtosopimuksen piiriin. Viime aikoina keskustelu varhaiskasvatukseen liittyen on ollut mediassa vilkasta.
Tämän tutkimuksen aineisto kerättiin Turun yliopiston Rauman kampuksen varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoilta Webropol-kyselyllä. Vastauksia tuli 42. Kysely sisälsi taustakysymyksiä ja avoimia laadullisia kysymyksiä, jotka jakaantuivat varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoiden käsityksiin varhaiskasvatuksen alasta ja varhaiskasvatuksen opettajuudesta sekä varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoiden syihin hakeutua opiskelemaan varhaiskasvatuksen opettajiksi, heidän kokemuksiinsa opinnoista ja suunnitelmista valmistumisen jälkeen.
Tutkimusaineisto on analysoitu laadullisesti. Tuloksia varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoiden käsityksistä varhaiskasvatuksesta ja varhaiskasvatuksen opettajuudesta on analysoitu käyttäen piirteitä fenomenografiasta. Tuloksia liittyen varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoiden suunnitelmiin valmistumisen jälkeen sekä syitä opintoihin hakeutumiselle on analysoitu käyttäen teoriaohjaavan sisällönanalyysin piirteitä. Tuloksia liittyen kokemuksiin opettajaopinnoista on analysoitu käyttäen piirteitä fenomenologiasta.
Tämän tutkimuksessa opettajaopiskelijoiden käsityksenä oli, että varhaiskasvatusta ei arvosteta ja varhaiskasvatus oli keskellä suuria muutoksia. Käsityksenä varhaiskasvatuksen opettajuudesta oli, että työssä ei ehdi olemaan lasten kanssa, vaan suuri osa ajasta menee hallinnollisiin tehtäviin. Opettajan käsitettiin kuitenkin olevan vastuussa pedagogiikasta. Varhaiskasvatuksen opettajaopintoihin hakeuduttiin tavoitteena varhaiskasvatuksen opettajuus, mutta ne olivat myös väylä muihin opintoihin. Pitkän työkokemuksen jälkeen varhaiskasvatuksen lastenhoitajana hakeuduttiin opettajaopintoihin, koska lastenhoitajana ei koettu arvostusta. Opintoihin hakeutumisen syynä oli osalle kutsumus. Opinnot koettiin teoreettisiksi ja itseään toistaviksi. Niistä koettiin puuttuvan käytännönläheisyys. Varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoista suuri osa suunnitteli jatkavansa varhaiskasvatuksen opettajan työhön valmistumisen jälkeen. Moni kuitenkin suunnitteli vaihtavansa alaa muutaman vuoden jälkeen. Osa ei tahtonut alalle lainkaan, vaan toivoivat jatkavansa muihin työtehtäviin maisteriopintojen myötä. Suosittuja vaihtoehtoja oli luokanopettajuus, erityisopettajuus tai päiväkodin johtajuus.
Varhaiskasvatuksen ala on viime vuosina ollut jatkuvassa muutoksessa. Varhaiskasvatusta mullistavia muutoksia ovat olleet vuonna 2018 päivitetty varhaiskasvatuslaki, Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, työntekijöiden eläköityminen, varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoiden koulutuspaikkojen lisääminen, hakijamäärien laskeminen sekä varhaiskasvatuksen opettajien siirtäminen opettajien valtakunnallisen työehtosopimuksen piiriin. Viime aikoina keskustelu varhaiskasvatukseen liittyen on ollut mediassa vilkasta.
Tämän tutkimuksen aineisto kerättiin Turun yliopiston Rauman kampuksen varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoilta Webropol-kyselyllä. Vastauksia tuli 42. Kysely sisälsi taustakysymyksiä ja avoimia laadullisia kysymyksiä, jotka jakaantuivat varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoiden käsityksiin varhaiskasvatuksen alasta ja varhaiskasvatuksen opettajuudesta sekä varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoiden syihin hakeutua opiskelemaan varhaiskasvatuksen opettajiksi, heidän kokemuksiinsa opinnoista ja suunnitelmista valmistumisen jälkeen.
Tutkimusaineisto on analysoitu laadullisesti. Tuloksia varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoiden käsityksistä varhaiskasvatuksesta ja varhaiskasvatuksen opettajuudesta on analysoitu käyttäen piirteitä fenomenografiasta. Tuloksia liittyen varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoiden suunnitelmiin valmistumisen jälkeen sekä syitä opintoihin hakeutumiselle on analysoitu käyttäen teoriaohjaavan sisällönanalyysin piirteitä. Tuloksia liittyen kokemuksiin opettajaopinnoista on analysoitu käyttäen piirteitä fenomenologiasta.
Tämän tutkimuksessa opettajaopiskelijoiden käsityksenä oli, että varhaiskasvatusta ei arvosteta ja varhaiskasvatus oli keskellä suuria muutoksia. Käsityksenä varhaiskasvatuksen opettajuudesta oli, että työssä ei ehdi olemaan lasten kanssa, vaan suuri osa ajasta menee hallinnollisiin tehtäviin. Opettajan käsitettiin kuitenkin olevan vastuussa pedagogiikasta. Varhaiskasvatuksen opettajaopintoihin hakeuduttiin tavoitteena varhaiskasvatuksen opettajuus, mutta ne olivat myös väylä muihin opintoihin. Pitkän työkokemuksen jälkeen varhaiskasvatuksen lastenhoitajana hakeuduttiin opettajaopintoihin, koska lastenhoitajana ei koettu arvostusta. Opintoihin hakeutumisen syynä oli osalle kutsumus. Opinnot koettiin teoreettisiksi ja itseään toistaviksi. Niistä koettiin puuttuvan käytännönläheisyys. Varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoista suuri osa suunnitteli jatkavansa varhaiskasvatuksen opettajan työhön valmistumisen jälkeen. Moni kuitenkin suunnitteli vaihtavansa alaa muutaman vuoden jälkeen. Osa ei tahtonut alalle lainkaan, vaan toivoivat jatkavansa muihin työtehtäviin maisteriopintojen myötä. Suosittuja vaihtoehtoja oli luokanopettajuus, erityisopettajuus tai päiväkodin johtajuus.