Sukupuolittuneet hahmot aapisissa : Laadullinen sisällönanalyysi sukupuolistereotypioiden ilmenemisestä suomalaisten aapisten kuvituksissa

Abstract

Tutkimuksemme tavoitteena oli selvittää, miten sukupuolistereotypiat ilmenevät kuvituksissa suomalaisissa aapisissa, jotka ovat ilmestyneet vuosina 2000–2020. Tutkimus toteutettiin laadullisena oppikirjatutkimuksena. Aiemmat oppikirjatutkimukset ovat osoittaneet, että oppikirjoissa esitettävä materiaali on usein stereotyyppistä ja että nämä sukupuolistereotypiat voivat vaikuttaa lasten käsityksiin esimerkiksi naisen roolista. Sukupuolistereotypioihin liittyvää aapistutkimusta olisi hyvä lisätä, sillä esimerkiksi sukupuolistereotypioita käsitteleviä väitöskirjoja on tällä hetkellä Suomessa vähän.

Tutkimuksen kohteena oli kolme aapista: Salainen aapinen (2001), Seikkailujen aapinen (2014) ja Ystävien aapinen (2021), joista aineistona tarkasteltiin aapisten kuvituksissa esiintyviä hahmoja. Tutkimuksen aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin avulla käyttämällä tulkintakehikkona sovellusta Michelin (1986) sukupuolistereotypioiden luokittelumallia. Michelin (1986) mallin mukaan Sukupuolistereotypioita tarkasteltiin kolmesta eri näkökulmasta, jotka olivat 1) ulkonäön, 2) sukupuoliroolien ja 3) sosiaalisen sekä emotionaalisen käyttäytymisen stereotypiat. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä tarkasteltiin sukupuolen teoriaa ja stereotypioita sekä oppikirjojen ja niiden kuvitusten merkitystä osana oppimista.

Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että aapisten hahmojen ulkonäkö oli hyvin stereotyyppistä, erityisesti Salaisessa aapisessa (2001) ja Seikkailujen aapisessa (2014). Ystävien aapisessa (2021) stereotypioita oli vähemmän ja niitä oli pyritty selkeästi rikkomaan. Sukupuolten rooleja sekä sosiaalisen ja emotionaalisen käyttäytymisen stereotypioita rikottiin jokaisessa tutkitussa aapisessa. Seikkailujen aapinen oli tutkituista aapisista stereotyyppisin sukupuolten näkökulmasta tarkasteltuna.

Opettajien tulisi tulevaisuudessa kiinnittää huomiota aapisten, ja myös muiden oppikirjojen, välittämään kuvaan sukupuolista ja niiden stereotypioista. Olisi tärkeää, että oppimateriaaleja tarkasteltaisiin jo opettajankoulutuksen aikana kriittisesti sukupuolistereotypioiden näkökulmasta ja oppimateriaaleissa pyrittäisiin nykyistä suurempaan sukupuolisensitiivisyyteen. Myös kustantajien tulisi olla tietoisia sukupuolten moninaisuuden merkityksestä oppimateriaaleissa.