Varhaiskasvatus- ja esiopetusikäisten lasten kielellisten taitojen tukeminen liikunnan ja motoristen taitojen avulla
Parjanen, Heli-Maija (2023-05-08)
Varhaiskasvatus- ja esiopetusikäisten lasten kielellisten taitojen tukeminen liikunnan ja motoristen taitojen avulla
Parjanen, Heli-Maija
(08.05.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023060151236
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023060151236
Tiivistelmä
Lasten luontainen liikkuminen ja ulkoilu yhdessä muiden lasten kanssa on vähentynyt ja erot lasten fyysisessä kunnossa ja motorisissa taidoissa ovat kasvaneet viimeisten vuosikymmenten aikana. Samaan aikaan peruskoululaisten oppimistulokset ovat heikentyneet. Varhainen kielellisten taitojen tukeminen on merkityksellistä lapsen elinikäiselle oppimiselle ja vahva perusta taidoille ja oppimiselle luodaan jo varhaiskasvatusikäisenä. Liikkumistaitojen merkitys lapsen kognitiivisille taidoille on ollut vuosikymmenien ajan tutkimuksen kohteena, mutta käytännönläheinen tieto aiheesta on puuttunut. Varhaiskasvatuksen opettajat tarvitsevat tutkittuun tietoon perustuvaa käytännönläheistä tietoa, jonka avulla voidaan vahvistaa pedagogista osaamista ja tukea kaikkien lasten kielellisiä taitoja ja kokonaisvaltaista kehitystä.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää integroivan kirjallisuuskatsauksen kautta motoristen taitojen yhteyksiä alle kouluikäisten lasten kielellisten taitojen oppimiseen. Tarkoituksena oli tuottaa 24 tutkimusartikkelin ja aiemman teoria- ja tutkimustiedon avulla käytännönläheistä tietoa siitä, minkälaisen liikunnan ja motoristen taitojen harjoittelemisen avulla voidaan edistää lasten kielellisiä taitoja varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Aineiston analyysissä hyödynnettiin kuvailevaa analyysia, jonka perusteella tuloksia teemoiteltiin karkea- ja hienomotorisiin taitoihin sekä alle kolmevuotiaiden ja yli kolmevuotiaiden lasten liikuntakasvatukseen.
Tutkimuksen tuloksina saatiin selville, että lapsen karkea- ja hienomotorisilla taidoilla on monia yhteyksiä kielellisiin taitoihin ja oppimiseen. Karkeamotoristen taitojen avulla liikkuminen ja hienomotoriikan kautta ympäristön tutkiminen edistävät kielellisiä taitoja. Hienomotorisista taidoista erityisesti kätisyyden varhainen vakiintuminen ja taito piirtää mallin mukaisesti ovat yhteydessä kielellisiin taitoihin. Kouluikäisille kehitetyn INT-harjoittelun eli integrative neuromuscular trainingin elementit ovat kielellisiä taitoja tieteellisesti tukevia, joten INT-harjoittelun muokkaaminen alle kouluikäisille lapsille sopivaksi toiminnaksi voisi edistää lasten kehitystä ja oppimista kokonaisvaltaisella tavalla.
Tulosten perusteella alle kouluikäisten lasten motoristen taitojen havainnointi ja monipuolinen tukeminen on tärkeää. Lapsille tulee tarjota vauvaiästä lähtien mahdollisuuksia monipuoliseen liikuntaan ja motoristen taitojen harjoitteluun virikkeellisissä ja vaihtelevissa ympäristöissä. Aikuisten aktiivinen osallistuminen ympäristön tutkimiseen vuorovaikutuksessa lasten kanssa tukee lasten motoristen ja kielellisten taitojen kehittymistä. Tuloksia voivat hyödyntää lasten parissa työskentelevät opettajat ja muut toimijat.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää integroivan kirjallisuuskatsauksen kautta motoristen taitojen yhteyksiä alle kouluikäisten lasten kielellisten taitojen oppimiseen. Tarkoituksena oli tuottaa 24 tutkimusartikkelin ja aiemman teoria- ja tutkimustiedon avulla käytännönläheistä tietoa siitä, minkälaisen liikunnan ja motoristen taitojen harjoittelemisen avulla voidaan edistää lasten kielellisiä taitoja varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Aineiston analyysissä hyödynnettiin kuvailevaa analyysia, jonka perusteella tuloksia teemoiteltiin karkea- ja hienomotorisiin taitoihin sekä alle kolmevuotiaiden ja yli kolmevuotiaiden lasten liikuntakasvatukseen.
Tutkimuksen tuloksina saatiin selville, että lapsen karkea- ja hienomotorisilla taidoilla on monia yhteyksiä kielellisiin taitoihin ja oppimiseen. Karkeamotoristen taitojen avulla liikkuminen ja hienomotoriikan kautta ympäristön tutkiminen edistävät kielellisiä taitoja. Hienomotorisista taidoista erityisesti kätisyyden varhainen vakiintuminen ja taito piirtää mallin mukaisesti ovat yhteydessä kielellisiin taitoihin. Kouluikäisille kehitetyn INT-harjoittelun eli integrative neuromuscular trainingin elementit ovat kielellisiä taitoja tieteellisesti tukevia, joten INT-harjoittelun muokkaaminen alle kouluikäisille lapsille sopivaksi toiminnaksi voisi edistää lasten kehitystä ja oppimista kokonaisvaltaisella tavalla.
Tulosten perusteella alle kouluikäisten lasten motoristen taitojen havainnointi ja monipuolinen tukeminen on tärkeää. Lapsille tulee tarjota vauvaiästä lähtien mahdollisuuksia monipuoliseen liikuntaan ja motoristen taitojen harjoitteluun virikkeellisissä ja vaihtelevissa ympäristöissä. Aikuisten aktiivinen osallistuminen ympäristön tutkimiseen vuorovaikutuksessa lasten kanssa tukee lasten motoristen ja kielellisten taitojen kehittymistä. Tuloksia voivat hyödyntää lasten parissa työskentelevät opettajat ja muut toimijat.