Les expériences des femmes dans le monde de la restauration – le cas des publications du compte d’Instagram @jedisnonchef

Abstract

Dans ce mémoire de master, nous nous intéressons au discours numérique dans un compte Instagram @jedisnonchef. Plus précisément, nous observons les récits personnels anonymes des femmes qui travaillent dans la restauration. Nous présenterons deux questions de recherche : d’abord, notre but est d’examiner de quels types d’expériences les femmes ont dans le domaine de la restauration en France. Par la suite, nous examinons comment le pouvoir opère dans l’industrie de la restauration et comment ce pouvoir est traduit dans le discours selon les récits personnels partagés par les femmes anonymes sur le compte Instagram @jedisnonchef. Dans le cadre de cette étude, nous commencerons par présenter le contexte des femmes travaillant dans des secteurs dominés par les hommes. Ensuite, nous passerons en revue les termes les plus importants de notre étude. La théorie est basée sur l'analyse du discours et plus particulièrement sur les études critiques du discours et le discours numérique. Notre corpus est constitué de 120 publications issues du compte Instagram @jedisnonchef. Ce compte publie de manière anonyme des histoires personnelles de femmes travaillant dans le secteur de la restauration. Nous catégorisons les publications en fonction de leur contenu et de leurs thèmes. Il y a deux catégories principales : le récit personnel et les messages. Les deux catégories ont des sous- catégories et il y a en tout huit sous-catégories. Notre objectif est d’étudier de quels types d’expériences les femmes rencontrent dans le monde du travail, en particulier dans un secteur dominé par les hommes et plus précisément dans un secteur de la gastronomie. Avec l’analyse qualitative du discours, qui se concentre sur l'interprétation de l'utilisation du langage dans son contexte social, et l'étude critique du discours, qui s'intéresse aux relations de pouvoir et à la manière dont le langage est utilisé pour maintenir ou remettre en question les idéologies dominantes, nous pouvons étudier les façons dont la langue est utilisée pour maintenir des structures de pouvoir sexistes et patriarcales. En tant que conclusions, nous avons constaté que la dynamique du pouvoir est très bien perçue et comprise à travers les expériences des femmes. Très souvent, le chef utilise un langage inapproprié ou un harcèlement physique afin d'humilier et de rabaisser les femmes. Il utilise son pouvoir sur les femmes et les traite comme des objets. De manière générale, notre corpus illustre la manière dont le langage et les récits personnels peuvent être utilisés pour transmettre des expériences de harcèlement et mettre en lumière la prévalence et l'impact de tels comportements dans les milieux professionnels.

Johdanto Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen Instagram käyttäjä @jedisnonchef julkaisuja. Julkaisut käsittelevät Ranskassa ravintola-alalla työskentelevien naisten kokemuksia. Kyseisen Instagram-tilin käyttäjä kerää naisten kokemuksia Google Forms -kyselylomakkeen avulla, joka sijaitsee profiilissa. Naiset saavat vastata kyselyyn ja kertoa omin sanoin kokemuksiaan, jonka jälkeen käyttäjä julkaisee tarinat postauksina. Suurin osa kokemuksista käsittelee seksuaalista ahdistelua ja hyväksikäyttöä, jota naiset kokevat ravintola-alalla. Ravintola-ala Ranskassa on hierarkkinen ja miesvaltainen, jonka takia naiset kokevat helposti ahdistelua ja alemmuudentunnetta. Heidän ammattitaitoaan kyseenalaistetaan ja vähätellään. Seuraavaksi esittelen tutkimuskysymykseni: 1. Instagram-tilin @jedisnonchef mukaan, millaisia kokemuksia naisilla on ravintola-alalla Ranskassa? 2. Miten naisten Instagram-tilillä @jedisnonchef jakamat henkilökohtaiset tarinat tuovat esiin sen, miten valtaa käytetään ravintola-alalla, ja miten valta ilmaistaan diskursseissa Tarkastelen, millaisia erilaisia kokemuksia naisilla on, sekä miten valta ilmaistaan postauksissa. Tavoitteenani on myös selvittää, miten huumori näkyy naisten viesteissä toisilleen ja ahdistelijoilleen sekä millaisia solidaarisuuden merkkejä julkaisuissa on näkyvissä. 1. Teoreettinen viitekehys Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että seksismi työpaikalla heikentää naisten mielenterveyttä, työtyytyväisyyttä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Tämä pätee erityisesti miesvaltaisilla aloilla. Naiset voivat kokea kaikenlaista häirintää ja hyväksikäyttöä työpaikalla. (Rubin ym., 2019; Bergman & Hallberg, 2002; Malik ym., 2014.) Hyödynnän Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) julkaisemaa artikkelia " What is sexual harassment?", koska siinä esitetään terminologia, joka sisältää tutkimuksemme kannalta tärkeitä termejä. Seksismi: Eri sukupuolta olevan henkilön asenne, joka pitää itseään parempana kuin toista sukupuolta olevaa henkilöä. Esimerkiksi mies ajattelee, että naiset ovat liian heikkoja. Tai nainen ajattelee, että miehet ovat sovinistisia (www12) Seksuaalinen häirintä: ei-toivottua käytöstä, joka on luonteeltaan seksuaalista. (EEOC) määrittelee sen YK:n artikkelissa seuraavasti: ei-toivottuja seksuaalisia lähentelyjä, seksuaalisten palvelusten pyytämistä ja muuta sanallista tai fyysistä käytöstä, joka on luonteeltaan seksuaalista, kun: - tällaiseen käyttäytymiseen alistumista pidetään nimenomaisesti tai epäsuorasti henkilön työsuhteen ehtona, tai - henkilön alistumista tällaiseen käyttäytymiseen tai sen hylkäämistä käytetään perusteena kyseiseen henkilöön vaikuttavissa työsuhdepäätöksissä, tai - Tällaisella käytöksellä on tarkoitus tai vaikutus, joka kohtuuttomasti häiritsee yksilön työsuoritusta tai luo uhkaavan, vihamielisen tai loukkaavan työympäristön. (www12). Sopimaton kielenkäyttö: Kielenkäyttö, jota pidetään epäkunnioittavana, loukkaavana tai halventavana ryhmiä tai yksilöitä kohtaan heidän sukupuolensa, seksuaalisen suuntautumisensa, rotunsa tai minkä tahansa muun ominaisuuden vuoksi. El-Amirin (2019) mukaan sopimaton kielenkäyttö voidaan jakaa kolmeen luokkaan: loukkaukset, loukkaava kielenkäyttö ja kiroilu. Loukkauksiin kuuluu halventavien ilmaisujen käyttö toisten loukkaamiseksi tai vähättelemiseksi, loukkaavaan kieleen kuuluu kielen käyttö, jota pidetään tunteettomana tai syrjivänä tiettyjä ryhmiä kohtaan, ja kiroiluun kuuluu ruman kielen tai kirosanojen käyttö, (El-Amir, 2019: 5). Henkilökohtainen kertomus: Henkilökohtainen kertomus on diskurssi tai kirjallinen teksti, jossa yksilöt kertovat tositarinoita henkilökohtaisista kokemuksistaan, jotka perustuvat tuleviin, toistuviin tai menneisiin tapahtumiin (Frausel et al., 2021: 520). Se voi olla monessa muodossa, kuten muistelmat, luova tietokirjallisuus ja omaelämäkerralliset esseet. Kyseessä on kirjoitustyyppi, jossa kerrotaan kirjoittajan henkilökohtaisista kokemuksista, ajatuksista tai tunteista. Ne sisältävät henkilökohtaisia yksityiskohtia ja pohdintoja, joiden avulla lukija voi kokea tarinassa kuvatut tunteet ja tapahtumat. Niissä "kirjoittaja on mukana osallistujana tai tarkkailijana ja kuvaa jotakin elämänsä osa-aluetta" (Kasten, 2008: 48). 1.1 Diskurssianalyysi Koska tutkimuksen aiheena on, miten naiset ilmaisevat kokemuksiaan, on tärkeää käsitellä diskurssianalyysi käsitteenä. Tämä tarkoittaa, että tutkimuksen kohteena on: mitä sanotaan, miten ja milloin ja millaisin seurauksin. (Kallinen & Kinnunen, n.d.) Jouven & Perretin (2016) mukaan "diskurssianalyysi on tapa tutkia kielen ja yhteiskunnan välistä suhdetta ja tutkia tapoja, joilla kieltä käytetään merkitysten rakentamiseen ja sosiaalisten suhteiden neuvottelemiseen" (Jouve & Perret, 2016: 1). Julkaisujen analyysin avulla voidaan ymmärtää tekijöiden viestinnälliset tavoitteet. Toisin sanoen, miten he asemoivat itsensä suhteessa tapahtumaan, "ymmärtääkseen sen merkityksen ja panokset". (Górecka, 2019: 47.) Yhteenvetona voidaan todeta, että diskurssianalyysi on tärkeä väline sen ymmärtämiseksi, miten kieltä käytetään merkitysten rakentamiseen ja sosiaalisten suhteiden neuvottelemiseen eri yhteyksissä. Sitä sovelletaan kirjallisiin, poliittisiin ja mediateksteihin sen tutkimiseksi, miten ne rakentavat ja heijastavat kulttuurista, sosiaalista ja poliittista todellisuutta. Diskurssianalyysi on yleensä hyvin empiiristä ja sisältää monenlaisia erilaisia lähestymistapoja kielen analysointiin. Sillä ei ole yhtä ainoaa metodologiaa tai teoriaa. 1.2 Kriittinen diskurssitutkimus Kriittinen diskurssitutkimus (Critical discourse studies) on tieteidenvälinen lähestymistapa kielenkäyttöön. Siinä keskitytään tutkimaan, miten diskurssi näkyy yhteiskunnallisissa rakenteissa ja miten vallan väärinkäyttöä ja sosiaalista eriarvoisuutta toistetaan ja torjutaan diskurssien ja tekstien avulla poliittisissa ja yhteiskunnallisissa yhteyksissä. (Flowerdew & Richardson, 2018; van Dijk, 1994). Se ei ole diskurssianalyysin menetelmä vaan pikemminkin näkökulma, asenne tai kriittinen kanta diskurssianalyysin monitieteisen tieteenalan sisällä. (van Dijk, 2009: 62.) 1.3 Digitaalinen diskurssi Digitaalinen viestintä koostuu kaikenlaisesta vuorovaikutuksesta, jossa viestejä lähetetään tai välitetään sähköisten laitteiden ja/tai telemaattisten verkkojen välityksellä. Se on yleistermi, joka kuvaa mitä tahansa ihmisten välistä viestintää, mukaan lukien "erityyppiset viestintätilanteet sähköpostin, pikaviestien, foorumien, chattien, sosiaalisten verkostojen alustojen jne. välityksellä" (Marcoccia, 2016:16.) (Marcoccia, 2016:16.) Lacazen (2020: 2) mukaan digitaaliset diskurssit ovat diskursseja, joita tuotetaan internetissä, kuten Twitterin ja Instagramin kaltaisilla digitaalisilla alustoilla. Internetissä digitaaliset diskurssit ja niiden kieli eivät koostu kokonaan "puhtaasti kielellisestä materiaalista", vaan niihin sisältyy lisäksi ei-kielellisiä, teknisiä elementtejä (Develotte & Paveau, 2017: 205). 2. Korpus ja tutkimusmenetelmä Tutkimuksen korpus koostuu julkaisuista Instagram-tilillä @jedisnonchef, jonka Camille Aumont Carnel loi heinäkuussa 2018. Hän on Ferrandin gastronomiakoulun alumni (www7; www11). Hän loi kyselylomakkeen Google Forms -alustalle (https://tinyurl.com/4m97rpx9). Lomake käsittelee seksuaalista häirintää ja väkivaltaa ja antaa naisille mahdollisuuden kertoa kokemuksistaan avoimesti. Kyselylomake on anonyymi ja se on avoin ja aktiivinen edelleen, joten naiset voivat aina lähettää nimettömiä kokemuksiaan. Tämän jälkeen tilin omistaja tekee tarinoista ja kokemuksista lyhyemmät versiot ja julkaisee ne. Hänen tilillään on 36,5 tuhatta seuraajaa Instagramissa. Korpus koostuu seitsemästä kuvajulkaisusta ja 113 tekstijulkaisusta, ja tutkimuksessa keskitytään vain tekstiä sisältäviin julkaisuihin. Korpuksen keräämiseksi kirjoitin julkaisujen sisällön yksi kerrallaan Excel-taulukkoon. Meemi- ja valokuvajulkaisuista otin kuvakaappauksia ja kopioin ja liitin ne samaan taulukkoon. Julkaisut koodattiin kronologisesti julkaisupäivän mukaan, joista ensimmäinen on IG1, jota seuraavat IG2, IG3, IG4 jne. Korpuksen julkaisut ja niiden koodit löytyvät tämän työn liitteistä. (Liite 1.) Korpuksen aineisto on arkaluontoista sekä henkilökohtaista, joten kohtelin aineistoa mahdollisimman kunnioittavasti ja eettisesti. Postaukset olivat jo valmiiksi anonyymejä, koska kyselylomake johon naiset vastaavat ei kysy mitään henkilötietoja. Tästä syytä tutkimuksessa ei tarvinnut tehdä erikseen julkaisuja tunnistamattomaksi. Tavoitteenani oli kuitenkin ottaa mahdollisimman laaja määrä julkaisuja, jotta saisin laajan kuvan naisten kokemuksista ja kunnioittaisin heidän kaikkien kokemuksia. Valitsin analyysiin laadullisen sisällön analyysimenetelmän. Kallisen ja Kinnusen (n.d.) mukaan laadullisessa analyysissä keskitytään siihen, mitä kerätty aineisto kuvaa, millaisia teemoja se käsittelee ja mistä tekstit kertovat. Tavoitteena on rakentaa selkeä selitys tutkittavasta ilmiöstä. Tutkimukseni keskittyy julkaisujen teemoihin ja tekstijulkaisujen sisältöön. Lähestyn korpusta myös kriittisen diskurssintutkimuksen (CDS) kautta ja pohdin aineistossa näkyvää vallan väärinkäyttöä. Tarkastelen hyökkääjän ja uhatun näkökulmaa, vastarinnan diskurssia ja sitä, näkyykö se naisten julkaisuissa ja kertomuksissa. Miten teksti rakentuu, onko siinä merkkejä vastarinnasta ja mikä on julkaisujen sisältö. Sanovatko hyväksikäytön uhrit mitään takaisin hyväksikäyttäjille, näkyykö tämä julkaisuissa. 3. Keskeiset tulokset Tutkimuksen keskeiset tulokset osoittavat hyvin, miten valtaa käytetään sanallisesti ja kuinka naisia alistetaan ja pienennetään niin sanallisin kuin fyysisin keinoin. Olen kääntänyt seuraavat esimerkit ranskasta suomeen. 1. IG5: "eräälle kokille, joka kysyi minulta joka päivä, voisinko näyttää hänelle rintojani tai voisiko hän työntää kielensä korvaani". Esimerkki 1. osoittaa miten häirintä on ollut toistuvaa ja alistavaa. Se myös kertoo kuinka, häiritsijä on ollut juuri esimiesasemassa oleva kokki. 2. IG6: tiimin johtaja: tunnettu lausahdus "onko sun kuukautiset alkaneet" tai "etkö harrasta nykyään tarpeeksi seksiä?" heti, kun sinulla on epäonni olla eri mieltä hänen kanssaan. Esimerkki 2. osoittaa esimiesasemassa olevan kokin ala-arvoisen ja loukkaavan asenteen naista kohtaan viitaten siihen, että nainen olisi vain erimieltä, koska hänen kuukautisensa ovat alkaneet. Lisäksi sanojen " tunnettu lausahdus" käyttö viittaa siihen, että tämäntyyppinen käyttäytyminen on työpaikalla yleistä tai hyvin tunnettua, mikä voi edistää häirinnän kulttuuria ja vaikeuttaa naisten puhumista. 3. IG81 "salivastaava: hän lukitsi minut kylmähuoneeseen, laittoi minut seinää vasten ja sormetti minua. Sitten hän lähti ulos täysin viattomana ja jatkoi asiakkaiden palvelemista. Esimerkki 3. osoittaa väkivaltaisen teon. Lukitsemalla uhrin kylmähuoneeseen ja sormettamalla häntä ilman hänen suostumustaan, henkilö käyttää valtaa uhriin ja kohtelee häntä esineenä, jota voi käyttää omaksi ilokseen. Se, että tekijä pystyi jatkamaan asiakkaiden palvelemista ilman seuraamuksia ja viattomana, korostaa tämän käytöksen normalisoitumista työpaikalla. Loppupäätelmät Kriittisen diskurssitutkimuksen avulla voidaan nähdä, että korpus vahvistaa ravintola-alalla vallitsevia patriarkaalisia ja seksistisiä valtarakenteita. Esimerkeissä keittiömestari käyttää usein valta-asemaansa tehdäkseen alaiselleen seksuaalisesti vihjailevan kommentin, mikä ylläpitää ajatusta, että naiset ovat esineitä, joita miehet voivat esineellistää ja seksualisoida. Keräämässäni aineistossa vallan dynamiikka on hyvin havaittavissa ja ymmärrettävissä naisten kokemusten kautta. Hyvin usein esimies käyttää sopimatonta kieltä tai fyysistä häirintää nöyryyttääkseen ja vähätelläkseen naisia. Hän käyttää valtaansa naisiin nähden ja kohtelee heitä esineinä. Solidaarisuus näkyy joissakin julkaisuissa. Sen huomaa esimerkiksi tavassa, jolla kirjoittaja puhuttelee muita naisia ja häirinnän uhreja suoraa. Niissä puhutaan "meistä" ja heidän kokemuksistaan tavalla, jolla vain uhrit voivat todella ymmärtää viestien syvyyden. Lisäksi käytetään huumoria, ironiaa, joka omalla tavallaan yhdistää naisia. He käyttävät sarkasmia ja ironiaa kertoessaan tarinoitaan. Se tuo naisten välille solidaarisuuden tunteen, koska yhdessä he voivat nauraa miesten idiotismille, vaikka he käyvät läpi näitä kauheita kokemuksia. Sillä he myös osoittavat vastarintaa miehiä kohtaan. Huumori voidaan nähdä selviytymiskeinona, jolla voidaan puhua kauheista kokemuksista ja tehdä asioista hieman pienempiä. Kokemukset ovat enemmän suullisen häirinnän puolella, johon kuuluu seksistisiä kommentteja ja huomautuksia naisten vartalosta, kysymyksiä heidän seksielämästään jne. Toinen yleinen häirinnän muoto on pieni ei-toivottu fyysinen kontakti, kuten naisten pakaroiden koskettelu. Jos tätä tutkimusta jatkettaisiin tai jos haluttaisiin tehdä lisää, naisten reaktioita voitaisiin tutkia tarkemmin esimerkiksi viestien alla olevien kommenttien avulla. Olisi myös mahdollista tehdä haastattelu ja kysyä ravintola-alalla työskenteleviltä naisilta heidän kokemuksistaan. Lisäksi vertailu Suomen ja Ranskan ravintola-alalla työskentelevien naisten välillä voisi antaa lisätietoa ongelman laajuudesta ja siitä, onko se esimerkiksi Ranskassa keskittynyt enemmän alalle.