”Julkinen sektorihan on toiminut black boxina aika pitkään” : Julkishallinnon asiantuntijoiden tekoälyä koskevat sosiotekniset kuvitelmat suurissa suomalaisissa kaupungeissa
Huisman, Jenna (2023-06-01)
”Julkinen sektorihan on toiminut black boxina aika pitkään” : Julkishallinnon asiantuntijoiden tekoälyä koskevat sosiotekniset kuvitelmat suurissa suomalaisissa kaupungeissa
(01.06.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023060752780
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023060752780
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa keskitytään tekoälyyn liittyvien odotusten ja mielikuvien tutkimiseen Suomen julkisella sektorilla, erityisesti kaupunkien palveluiden kontekstissa. Tutkielmassa käytetään sosioteknisen kuvitelman käsitettä, joka auttaa paikantamaan institutionalisoituneiden toimijoiden tärkeinä pitämiä teknologis-sosiaalisia visioita. Tutkielmassa tarkastellaan myös sitä, miten hallinnon ideologinen konteksti yhdistyy tekoälykuvitelmiin. Aineistona toimii vuonna 2022 kerätty haastatteluaineisto. Se sisältää kahdeksan haastattelua julkishallinnon asiantuntijoilta, jotka työskentelevät palvelukehityksen, tekoälyn ja tiedolla johtamisen parissa suurissa suomalaisissa kaupungeissa.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että tekoälyn toimijaympäristö kaupungeissa on monipuolinen ja jännitteinen. Asiantuntijoiden puheissa korostuvat lainsäädäntöön, politiikkaan, teknologiaan, yhteistyötahoihin sekä julkisen sektorin toimintatapoihin ja organisaatiorakenteeseen liittyvät kysymykset. Analyysissa eritellään neljä sosioteknistä kuvitelmaa: teknokraattinen, emansipatorinen, kriittinen ja yritysyhteistyökuvitelma.
Sosioteknisiä kuvitelmia analysoitaessa havaitaan, että teknokraattinen ajattelu tekoälyn yhteydessä on yleistä. Kuvitelmia kaupungista datavetoisena kokonaisuutena, jossa palvelut toimivat yksityiskohtaisen ennustamisen ja kohdentamisen avulla, esiintyi usein. Kustannustehokkuuden lisäämistä tekoälyn avulla pidetään tärkeänä. Tekoälypalvelut liitetään kuitenkin myös kaupungin aktiiviseen rooliin asiakkaan elämässä ja ne kehystetään pohjoismaisen hyvinvointivaltion arvojen kautta. Avoimuus tekoälypalveluissa ja laaja sidosryhmäyhteistyö niiden kehityksessä korostuivat tärkeinä tavoitteina. Toisaalta tekoälypalveluihin yhdistettiin huoli riskeistä, julkisen sektorin arvojen yhteensopivuudesta niiden kanssa, sekä pessimistisiä mielikuvia palveluiden toteuttamisesta. Teknologiayritykset nähtiin keskusteluissa edistyksellisinä toimijoina tekoälyn alalla, mutta samalla niiden valtaan ja toimintatapoihin suhtauduttiin kriittisesti.
Tutkielma lisää tietoa tekoälyn toimijaympäristöstä kaupungeissa asiantuntijoiden näkökulmasta ja heidän tavoittelemistaan tai todennäköisiksi katsomistaan tekoälyyn liittyvistä tulevaisuusvisioista. Jatkotutkimusideoiksi esitetään esimerkiksi tekoälyyn liittyvien yhteistyöverkostojen yhteiskuntapoliittinen tarkastelu, tekoälykuvitelmien tutkimus tiedeyhteisössä, politiikassa ja yritysmaailmassa, generatiivisen tekoälyn kuvitelmien tutkimus sekä tekoälyn etiikkaan liittyvän keskustelun diskursiivinen tarkastelu.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että tekoälyn toimijaympäristö kaupungeissa on monipuolinen ja jännitteinen. Asiantuntijoiden puheissa korostuvat lainsäädäntöön, politiikkaan, teknologiaan, yhteistyötahoihin sekä julkisen sektorin toimintatapoihin ja organisaatiorakenteeseen liittyvät kysymykset. Analyysissa eritellään neljä sosioteknistä kuvitelmaa: teknokraattinen, emansipatorinen, kriittinen ja yritysyhteistyökuvitelma.
Sosioteknisiä kuvitelmia analysoitaessa havaitaan, että teknokraattinen ajattelu tekoälyn yhteydessä on yleistä. Kuvitelmia kaupungista datavetoisena kokonaisuutena, jossa palvelut toimivat yksityiskohtaisen ennustamisen ja kohdentamisen avulla, esiintyi usein. Kustannustehokkuuden lisäämistä tekoälyn avulla pidetään tärkeänä. Tekoälypalvelut liitetään kuitenkin myös kaupungin aktiiviseen rooliin asiakkaan elämässä ja ne kehystetään pohjoismaisen hyvinvointivaltion arvojen kautta. Avoimuus tekoälypalveluissa ja laaja sidosryhmäyhteistyö niiden kehityksessä korostuivat tärkeinä tavoitteina. Toisaalta tekoälypalveluihin yhdistettiin huoli riskeistä, julkisen sektorin arvojen yhteensopivuudesta niiden kanssa, sekä pessimistisiä mielikuvia palveluiden toteuttamisesta. Teknologiayritykset nähtiin keskusteluissa edistyksellisinä toimijoina tekoälyn alalla, mutta samalla niiden valtaan ja toimintatapoihin suhtauduttiin kriittisesti.
Tutkielma lisää tietoa tekoälyn toimijaympäristöstä kaupungeissa asiantuntijoiden näkökulmasta ja heidän tavoittelemistaan tai todennäköisiksi katsomistaan tekoälyyn liittyvistä tulevaisuusvisioista. Jatkotutkimusideoiksi esitetään esimerkiksi tekoälyyn liittyvien yhteistyöverkostojen yhteiskuntapoliittinen tarkastelu, tekoälykuvitelmien tutkimus tiedeyhteisössä, politiikassa ja yritysmaailmassa, generatiivisen tekoälyn kuvitelmien tutkimus sekä tekoälyn etiikkaan liittyvän keskustelun diskursiivinen tarkastelu.