"Matkalla ollaan, mutta ei valmiita lähellekään" - Kokemusasiantuntijoiden ajatukset osallisuudesta ja vaikuttamismahdollisuuksista lastensuojelun kokemusasiantuntijatyössä
Savolainen, Janina (2023-05-29)
"Matkalla ollaan, mutta ei valmiita lähellekään" - Kokemusasiantuntijoiden ajatukset osallisuudesta ja vaikuttamismahdollisuuksista lastensuojelun kokemusasiantuntijatyössä
Savolainen, Janina
(29.05.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023060953514
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023060953514
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan lastensuojelun kokemusasiantuntijoiden kokemuksia osallisuudesta ja
vaikuttamismahdollisuuksista kokemusasiantuntijatyössä. Asiakaslähtöisyys on muodostunut tärkeäksi
arvoksi ja toimintaperiaatteeksi lastensuojelussa. Asiakaslähtöisyyden ajatukseen vahvasti nojaavassa
lastensuojelun kokemusasiantuntijuudessa on viime vuosien aikana tapahtunut runsaasti kehitystä.
Kokemusasiantuntijoita on alettu enenevissä määrin ottaa osaksi lastensuojelutyötä sekä sen
kehittämistä. Tutkielman tarkoituksena on lisätä tietoa siitä, miten kokemusasiantuntijoita otetaan tänä
päivänä osaksi lastensuojelua ja sen kehittämistä sekä nostaa esille koettuja kehittämistarpeita.
Tutkielma on toteutettu laadullisena tutkimuksena. Tutkielman aineisto on kerätty haastattelemalla
kahdeksaa järjestöjen piirissä toimivaa lastensuojelun kokemusasiantuntijaa. Haastattelut on toteutettu
teemahaastatteluina. Aineiston analyysimenetelmänä on käytetty aineistolähtöistä sisällönanalyysia.
Pro gradu -tutkielman tulokset osoittavat, että kokemusasiantuntijoiden osallisuuden kokemus
kokemusasiantuntijatyössä jää välillä puuttumaan. Kokemusasiantuntijat kohtaavat toiminnassa
epämieluisia asenteita sekä arvostuksen puutetta ammattilaisten suunnalta, joiden vuoksi osallisuuden
kokemus ei pääse syntymään. Lisäksi kokemusasiantuntijat törmäävät työssään niin sanottuun
näennäiseen osallisuuteen, joka ei mahdollista aidon osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien
kokemuksen muodostumista. Haastatellut kokemusasiantuntijat kokevat heillä olevan
vaikutusmahdollisuuksia kokemusasiantuntijatoiminnassa. Tulokset osoittivat kuitenkin, ettei kaikilla
lastensuojelun kokemusasiantuntijoilla ole samanlaisia mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa. Tulokset
kuvastavat myös lastensuojelun kokemusasiantuntijuudessa vuosien varrella tapahtunut kehitystä
nostaen kuitenkin esille olemassa olevia kehitystarpeita.
Tutkielman johtopäätöksenä voidaan todeta se, että tällä hetkellä olemassa olevat lastensuojelun
kokemusasiantuntijuuden käytännöt ja rakenteet vaativat kehittämistä, jotta kokemusasiantuntijoiden
osallisuus ja vaikuttamismahdollisuudet pääsisivät toteutumaan paremmin. Tämän kaiken voi nähdä
olevan yhteydessä siihen, että kokemusasiantuntijoiden osallistaminen on suhteellisen uusi
toimintamalli suomalaisessa lastensuojelussa. Kokemusasiantuntijoita otetaan aikaisempaa enemmän
osaksi lastensuojelutyötä, mutta osallisuus ei tästä huolimatta aina toteudu riittävällä tavalla tai
osallistujalle ei muodostu kokemusta osallisuudesta.
vaikuttamismahdollisuuksista kokemusasiantuntijatyössä. Asiakaslähtöisyys on muodostunut tärkeäksi
arvoksi ja toimintaperiaatteeksi lastensuojelussa. Asiakaslähtöisyyden ajatukseen vahvasti nojaavassa
lastensuojelun kokemusasiantuntijuudessa on viime vuosien aikana tapahtunut runsaasti kehitystä.
Kokemusasiantuntijoita on alettu enenevissä määrin ottaa osaksi lastensuojelutyötä sekä sen
kehittämistä. Tutkielman tarkoituksena on lisätä tietoa siitä, miten kokemusasiantuntijoita otetaan tänä
päivänä osaksi lastensuojelua ja sen kehittämistä sekä nostaa esille koettuja kehittämistarpeita.
Tutkielma on toteutettu laadullisena tutkimuksena. Tutkielman aineisto on kerätty haastattelemalla
kahdeksaa järjestöjen piirissä toimivaa lastensuojelun kokemusasiantuntijaa. Haastattelut on toteutettu
teemahaastatteluina. Aineiston analyysimenetelmänä on käytetty aineistolähtöistä sisällönanalyysia.
Pro gradu -tutkielman tulokset osoittavat, että kokemusasiantuntijoiden osallisuuden kokemus
kokemusasiantuntijatyössä jää välillä puuttumaan. Kokemusasiantuntijat kohtaavat toiminnassa
epämieluisia asenteita sekä arvostuksen puutetta ammattilaisten suunnalta, joiden vuoksi osallisuuden
kokemus ei pääse syntymään. Lisäksi kokemusasiantuntijat törmäävät työssään niin sanottuun
näennäiseen osallisuuteen, joka ei mahdollista aidon osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien
kokemuksen muodostumista. Haastatellut kokemusasiantuntijat kokevat heillä olevan
vaikutusmahdollisuuksia kokemusasiantuntijatoiminnassa. Tulokset osoittivat kuitenkin, ettei kaikilla
lastensuojelun kokemusasiantuntijoilla ole samanlaisia mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa. Tulokset
kuvastavat myös lastensuojelun kokemusasiantuntijuudessa vuosien varrella tapahtunut kehitystä
nostaen kuitenkin esille olemassa olevia kehitystarpeita.
Tutkielman johtopäätöksenä voidaan todeta se, että tällä hetkellä olemassa olevat lastensuojelun
kokemusasiantuntijuuden käytännöt ja rakenteet vaativat kehittämistä, jotta kokemusasiantuntijoiden
osallisuus ja vaikuttamismahdollisuudet pääsisivät toteutumaan paremmin. Tämän kaiken voi nähdä
olevan yhteydessä siihen, että kokemusasiantuntijoiden osallistaminen on suhteellisen uusi
toimintamalli suomalaisessa lastensuojelussa. Kokemusasiantuntijoita otetaan aikaisempaa enemmän
osaksi lastensuojelutyötä, mutta osallisuus ei tästä huolimatta aina toteudu riittävällä tavalla tai
osallistujalle ei muodostu kokemusta osallisuudesta.