Pese, kuori ja pilko : Reseptien verbien merkitys ruoanlaittokontekstissa ja muissa sanakirjayhteyksissä
Nurmi, Katri (2023-06-06)
Pese, kuori ja pilko : Reseptien verbien merkitys ruoanlaittokontekstissa ja muissa sanakirjayhteyksissä
Nurmi, Katri
(06.06.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023060953443
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023060953443
Tiivistelmä
Tutkin pro gradu -tutkielmassani reseptien verbien merkityksiä ruoanlaittokontekstissa ja muissa
sanakirjayhteyksissä. Tutkielmani kuuluu leksikologian alaan. Tutkimukseni kohteena ovat resepteissä
esiintyvät verbit ja niiden merkitykset ruoanlaittokontekstissa ja muissa konteksteissa. Tarkastelen
myös resepteissä esiintyviä verbiketjuja, deverbaalisia verbi-substantiivi-sanaliittoja ja infiniittisiä
verbimuotoja. Tutkimukseni tavoitteena on selvittää, 1) kuinka paljon resepteissä käytetään verbejä, joiden
päämerkitys liittyy ruoanlaittoon, mutta joilla ei ole käyttöä muissa käyttöyhteyksissä, 2) kuinka
paljon resepteissä käytetään verbejä, joilla on vakiintunut merkitys ruoanlaittokontekstissa, mutta
myös muuta käyttöä ja 3) kuinka paljon resepteissä käytetään yleismerkityksisiä verbejä, joille
sanakirja ei esitä käyttöyhteyttä ruoanlaittokontekstissa. Selvitän myös, eroavatko eri medioiden –
keittokirjan, aikakauslehtien, internetin ruokasivujen ja blogien – reseptit toisistaan verbien käytössä.
Olen käyttänyt analysointini apuna Kielitoimiston sanakirjaa. Tutkimusaineistoni koostuu 28 reseptistä, jotka olen valikoinut keittokirjasta, lehdistä, internetistä ja blogeista siten, että keittokirjasta olen valinnut 14 reseptiä ja muista medioista 4–6 reseptiä. Tutkimusaineisto on kerätty alun perin joulukuun 2015 ja tammikuun 2016 välisenä aikana. Tutkimuksessa kävi ilmi, että verbejä, joiden päämerkitys liittyy ruoanlaittoon, esiintyy aineistossani
vain 21 kappaletta eli 14 prosenttia verbilekseemeistä. Verbejä, joilla on vakiintunut merkitys
ruoanlaittokontekstissa ja käyttöä myös muissa yhteyksissä, esiintyy aineistossa 68 kappaletta eli 44
prosenttia, ja yleismerkityksisiä verbejä esiintyy 65 kappaletta eli 42 prosenttia. Eri medioiden reseptit
eroavat toisistaan siinä, millaisia verbejä (päämerkitys, yksi vakiintunut merkitys tai ei vakiintunutta
merkitystä ruoanlaittokontekstissa) resepteissä käytetään, kuinka paljon verbejä esiintyy ohjetta
kohden ja käytetäänkö median resepteissä verbiketjuja tai infiniittisiä verbimuotoja. Blogiresepteissä
käytetään kaksi tai kolme kertaa enemmän verbejä muihin medioihin verrattuna. Keittokirjaresepteissä
verbejä ja eri verbilekseemejä käytetään vähiten ohjetta kohden. Keittokirja- ja blogiresepteissä
käytetään verbiketjuja ja infiniittisiä verbimuotoja aika paljon, mutta lehti- ja internetresepteissä niitä
ei käytetä juuri lainkaan. Jatkotutkimusmahdollisuutena olisi tutkia resepteissä esiintyviä johdoksia ja sananmuodostusta.
Toinen jatkotutkimusmahdollisuus olisi verrata suomenkielisiä ja englanninkielisiä reseptejä toisiinsa
esimerkiksi verbien osalta.
sanakirjayhteyksissä. Tutkielmani kuuluu leksikologian alaan. Tutkimukseni kohteena ovat resepteissä
esiintyvät verbit ja niiden merkitykset ruoanlaittokontekstissa ja muissa konteksteissa. Tarkastelen
myös resepteissä esiintyviä verbiketjuja, deverbaalisia verbi-substantiivi-sanaliittoja ja infiniittisiä
verbimuotoja. Tutkimukseni tavoitteena on selvittää, 1) kuinka paljon resepteissä käytetään verbejä, joiden
päämerkitys liittyy ruoanlaittoon, mutta joilla ei ole käyttöä muissa käyttöyhteyksissä, 2) kuinka
paljon resepteissä käytetään verbejä, joilla on vakiintunut merkitys ruoanlaittokontekstissa, mutta
myös muuta käyttöä ja 3) kuinka paljon resepteissä käytetään yleismerkityksisiä verbejä, joille
sanakirja ei esitä käyttöyhteyttä ruoanlaittokontekstissa. Selvitän myös, eroavatko eri medioiden –
keittokirjan, aikakauslehtien, internetin ruokasivujen ja blogien – reseptit toisistaan verbien käytössä.
Olen käyttänyt analysointini apuna Kielitoimiston sanakirjaa. Tutkimusaineistoni koostuu 28 reseptistä, jotka olen valikoinut keittokirjasta, lehdistä, internetistä ja blogeista siten, että keittokirjasta olen valinnut 14 reseptiä ja muista medioista 4–6 reseptiä. Tutkimusaineisto on kerätty alun perin joulukuun 2015 ja tammikuun 2016 välisenä aikana. Tutkimuksessa kävi ilmi, että verbejä, joiden päämerkitys liittyy ruoanlaittoon, esiintyy aineistossani
vain 21 kappaletta eli 14 prosenttia verbilekseemeistä. Verbejä, joilla on vakiintunut merkitys
ruoanlaittokontekstissa ja käyttöä myös muissa yhteyksissä, esiintyy aineistossa 68 kappaletta eli 44
prosenttia, ja yleismerkityksisiä verbejä esiintyy 65 kappaletta eli 42 prosenttia. Eri medioiden reseptit
eroavat toisistaan siinä, millaisia verbejä (päämerkitys, yksi vakiintunut merkitys tai ei vakiintunutta
merkitystä ruoanlaittokontekstissa) resepteissä käytetään, kuinka paljon verbejä esiintyy ohjetta
kohden ja käytetäänkö median resepteissä verbiketjuja tai infiniittisiä verbimuotoja. Blogiresepteissä
käytetään kaksi tai kolme kertaa enemmän verbejä muihin medioihin verrattuna. Keittokirjaresepteissä
verbejä ja eri verbilekseemejä käytetään vähiten ohjetta kohden. Keittokirja- ja blogiresepteissä
käytetään verbiketjuja ja infiniittisiä verbimuotoja aika paljon, mutta lehti- ja internetresepteissä niitä
ei käytetä juuri lainkaan. Jatkotutkimusmahdollisuutena olisi tutkia resepteissä esiintyviä johdoksia ja sananmuodostusta.
Toinen jatkotutkimusmahdollisuus olisi verrata suomenkielisiä ja englanninkielisiä reseptejä toisiinsa
esimerkiksi verbien osalta.